Onhan ollut sutinaa. Sutina tarkoittaa meikäläisen pireissä kiirettä, epäselvyyksien välttämiseksiJ.

Mistähän aloittaisi päätään tyhjentämään sanalliseen muotoon?

Aika on kulkenut taas melkoisen matkan, johonkin aikaan kirjoittelin kai  perjantaina. Niinhän se olikin, perjantaina tapahtumat tuli kirjoitettua heti illan päätteeksi, joten niitä ei enää tarvitse muistella.

Saunottuani olin aika uuvuksissa, ja loppujen lopuksi menin suhteellisen ajoissa nukkumaan, ja nukuin sikeästi aamuun puoli yhdeksään asti. Kerran heräsin yöllä, mutta nukahdin uudelleen -muistan sen että näin omituista unta, joka oli elävästi mielessäni herätessä, ja sydämeni rummutti kuin viimeistä päivää. aamulla en kuitenkaan muistanut millaista unta olin nähnyt. Aika tuttua. Unia näkee joka yö, olen varma siitä, myöskin ne ihmiset jotka sanovat etteivät näe unia. Niitä vain ei muista aina.

Aamulla soi puhelin puoli yhdeksän aikaan, ja olin aivan pyörällä päästäni. Lapset olivat mummilla, esikoista lukuunottamatta, ja olin suunnitellut nukkuvani oikein pitkään.

Veljenpoika soitteli pirteänä, kertoi Mean heränneen ensimmäistä kertaa viideltä aamulla. Kyseli mitä meillä on suunnitelmissa, että voisivatko tulla meille viettämään päivää. Mikäs siinä, oli oikeastaan aika mukava yllätys, etenkin kun mitään suunnitelmia ei ollut. Viikonloput on mulla usein sellaisia että haluankin vain rauhoittua , koska viikolla liuhustan ja hulmuan paikasta toiseen.

Päivä sujui kahvinkeiton, ruoan laiton ja siivoilun , jutustelun merkeissä. Tein kahteen kertaan lämpöisen ruuan, ja luultavasti keitin kahvia ainakin 7 kertaa.J

Nukutin tytöt päikkäreille. Oli oikeastaan kiva juttutuokio tyttöjen iskän kanssa böönien nukkuessa , juteltiin erosta ja elämästä ja kaikkea mitä meidän perheessä ja suvussa on aikojen saatossa tapahtunut.

Oli mukavaa huomata että toinen uskaltautui puhumaan minulle aroistakin asioista. Muisteltiin lapsuutta, ja yllättäen hän muisti monia asioita kolme vuotiaasta alkaen. Olemme kuuluneet suhteellisen tiivisti toistemme elämään, vaikka olihan tässä vuosia jolloin aikuistuessaan etääntyi, mutta nyt taas tyttöjen myötä ollaan lähiperhettä.

Poikkesihan siinä sitten perheen ihka oikea esikoinen”  tyttöystävineen kahveella, olivat prätkäajelulla, ja päättivät tulla moikkaamaan. Ovikello soi tiiviisti, puolen tunnin välein, ja Samppa kyselikin että olenko koskaan laskenut montako kertaa viikonlopun aikana se normaalisti soi. Se muuten soi, oli lapset kotona tai ei,.. koska lapsilla on valikoiva muisti.

Tytöillä oli hauskaa, ja oli aivan mahtavaa nähdä pitkästä aikaa. Nyt tällä viikolla alkaakin joka toinen viikko systeemi heillä pyöriä, katsotaan sitten mitä se tuo tullessaan.

Lapsia vilisi kuin Vilkkilässä kissoja. Siinäkin on hyvät ja huonot puolensa. Ehkäpä siitä taas joskus myöhemmin lisää…

Saunan piti olla kuudelta, mutta se olikin kylmä. Soitin huoltoon joka lupasi tulla laittamaan sen päälle…mutta ei sitten kuitenkaan tullut. Toinen kerta kun sellaista sattuu. Edellinen oli tosin kesäaikaan siirryttessä, enkä tiedä mistä nyt johtui.Lauantaisaunomiset sitten jäi,..koko talolta.

Voisin sanoa että ärsyttävää. On vielä muistettava laittaa emailia isännöitsijälle, jos siellä vaikka on jotain mennyt rikki.

Koska saunaan ei päässyt, mentiinkin sitten porukalla ulos grillaamaan. Muksut reteesti lähti mummille, ja tulivat iskän kanssa samaa matkaan takaisin. Kumpikaan ei halunnut jäädä.. No ihan kiva, koska itse olin ajatellut että näen muksuja niin vähän, kun ovat viikonloppuna aina pois.

Muksut juoksenteli ja teki majojaan ja me aikuiset höpöteltiin ja paleltiin tulien ääressä. Muutama olut meni, vaikken ole oluen ystävä. istuin vielä pari tuntia naapurissa lämmittelemässä shaalin alla, kun jutut jäi vähän kesken ulkona.

Aamulla sitten nukutti, joten nousin vasta puoli yksitoista. Lapset kyl herätti aikaisemmin, vaan minnekkään ei ollu kiire, kun he meni koiraakin viemään pissille.

Keittelin kahveet ja luin lehden aivan rauhassa.

Suunnittelin kävelylle menoa, mutta siinä sitten innostuinkin siivoilemaan kotona ensin.

meitsi painoi kuin valkotornaado, sunnuntaina.

Pesin keittiönmatot jälleen koneessa, ja lukuisan kasan muuta epämääräistä pyykkiä. Kuivuri vinku armoa, ja putsailin sitäkin ja pesukoneen pesuaine luukkua. Komensin muksut siivoon omat loossinsa, ja kauhee meteli sekä äiteltä että tyttäreltä. Kehen lie sekin tullu. Sain kuin sainkin huoneet siistiksi, tiskasinkin vielä-imuroin, pesin vessan jne jne. Wau. Sainko hattuuni sulan?????No en saanu,..kukaan ees mtn huomannu.

Sitten päätin lähteä tarpomaan, laitoin askelmittarin kuntoon ja painelin innoissani kävelemään. Kiersin suhteellisen ison lenkin, ja vilkaisin alle puolimatkan kävelymittaria. Askelia oli 3900 noin, ja sitten tarvoin tyytyväisenä eteenpäin. Siru ohjasi mua vielä metsikköjen kautta, ilemisesti ukkelin kanssa mennyt kaikki kinttupolut tässä kaupungissa. Oikeasti, se usein vänkää jonnekkin tiettyyn suuntaan, mistä ovat isäntänsä kanssa menneet. Lenkin jossain vaiheessa katsoin mittaria, se oli 3920..eli oli kivasti mennyt taas tilliin. Ropelsin sitä sitten ja kotiin päästyäni se oli melkein 6000. Jos se riivatun mittari olis koko matkan toiminut kuten kuuluu, olis ollu 3000 enemmän.

Kotiin sitten kiireen vilkkaa, syömään ja hetki toipumaan. Vaihdoin sitten vanhimmat farkkuni ja vanhan t-paidan. Suunnitelmat oli kovat, meinaan päätettiin päättää loppuun viime vuonna aloitettu projekti, kerhohuoneesta. Meillä on 2 x10 litran ämpäriä maalia, ja se oli tarkoitus sutia kerhohuoneen seinille ja kattoon. Kerhotila on aika avara, mutta sangen likainen ja pölyinen toisesta huoneestaan. Toinen puoli maalattiin parisen vuotta sitten, porukalla sekin. No, sen suunnittelu oli hieman erikoinen, ja värit valitsi joku…en minä, ja ne eivät oikein ole,.. hmm sanoisinko kenenkään maun mukaiset. Mutta kuitenkin ihan siistit ja kelpaavat.

Kamppeitahan sinne on kertynyt vuosien varrella, meidän lapset käyvät siellä leikkimässä, joten suurin osa leluista on viety sinne. Siellä on meidän yksi televisio ja nyt suunnittelin että voidaan joskus viedä vaikka pleikari sinne, ja katsoa dvdtä siellä porukalla. Siellä on mahtava vanha lepotuoli, oikein kunnollinen iso. Lukulampuja, sohva pirttikalusto ja pikkupöytä. Myös jääkaappi kuuluu kalustukseen.

Kaapit on järjestettävä, ja päätin ostaa sinne kannellisia laatikoita joihin tavarat voidaan säilöä.Pöly on tuollaisen tilan ongelma, kun ei sitä kukaan kunnolla ehdi siivoilemaan.

 Maalausurakka oli moni tuntinen, meitä oli 3 ihmistä mukana touhussa. Hyvin saatiin, kattoa myöten tehtäyä. Niskat meinaa vaan olla hieman jumissa, vaikka naapurin isäntä toi pitkän telan varren, jolla se oli helppo levittää se maali myös kattoon. Maalia jäi vielä, ja ajattelin sosialisoida siitä litran meidän eteiseen, jonka naulakon alusta on aivan jo virttynyt kuraisten kenkien aikaansaannoksista kamalaksi.

Kyllä sitten tuli sudittua eteen ja taakse. Kädet on aivan raadot nyt. Minä en osaa edes maalata, vai sanoinko sen jo. Teen tässä samaan aikaan muuta, en muista mitä jo kirjoitin ja mitä en.

Kyllä sitä kaikenlaiseen oppii, kun vaan alkaa tekemään(maalaamaankin). Kivaa yhteistä puuhaa, ja kaikki oli sellaisia että ei tarvinnut olla niin hirveän tarkkaa, kuten joskus jonkun kanssa, joka osaa ja on aurinkoakin tarkempi. Naapurin mies osaa, ja on maalannut paljon, tehnyt omaan kotiin remppaa jne. Neuvoi vain kärsivällisesti ja hymyssä suin. Kiitos siitäJ

Innostuttiin vähän muutenkin siivoilemaan, ja järjestämään paikkoja. Kyllä siitä siis oikein mukava tila saadaan taas.

Ihmeellisesti alkoi tuntua sormessa, kipua, vasemman käden keskisormen kynsivallin alle oli päässyt jokin pöpö. Se oli kipeä jo eilen, mutta nyt se alkoi oikein jomottaa, vaikka suojasin sitä ”kirurgin hanskoilla” maalatessa. Kun otin hanskat pois, koko sormi oli kirkuvan punainen ja kuumottava ja turvonnut.

Kotiin kun pääsin pesin kädet hyvin, ja levitin jalkaani tarkoitettua tulehdusvoidetta, ja aloitin varmuudeksi antibioottikuurin, joka myös määrättiin siihen tulehtuneeseen jalkaan, josta en sitten montaa pilleriä syönyt. Toivotaan että kipu laantuu ja se puree siihen pöpöön, mikä sinne nyt on pesiytynytkin. Inhoan edelleen antibiootteja, mutta on niitä vain syötävä nyt kun kipu on niin kova. Haluan sitä paitsi säilyttää sormeni ilman verenmyrkytystä. ÄÄKK.

Lapset jo nukkuvat, ja luettiin siinä tovi taas muumia. Sitkeä kirja, tarinoita niin paljon että meidän hitaalla tahdilla luettuna muksut taitavat olla kotoa muuttamassa kun saadaan se loppuunJ

Huomenna sitten jatketaan touhuja kerhiksellä, juhlitaan myös vappua jos sää sallii, niin ulkona tai jos ei salli olemme kerhohuoneella. Nyt se alkaa olla juhlakunnossa. Huomenna voisin ostaa korejakin tai laatikkoja, joihin lelut siivotaan.Siellä on sio kaappi jonne ne voi sijoittaa piiloon. Muutama taulu seinille, ja naapurilta löytyi vielä raanukin. Peilit punttikselle, ja sain minäkin omaan pesuhuoneeseeni uuden peilin, kun entisessä on särö. Esikoinen kerran huitoi ja kolhu tuli,.Kivoja naapureita, sain meinaan lukulampunkin.

Minähän ostin jumppakepin, ja kuminauhan kirpparilta, naapurin mies lupasi meille koukun sijoittaa kattoon, niin keppi jumppaa on helpompi tehdä, ohjeen mukaan. Siinä on lisäosiona se kuminauha, jolla voi tehdä eri liikkeitä.

Luulen että ostetaan jumppapallo myös  crosstraineri ja joku hartia/selkäliike systeemi. Sittenhän meillä alkaa olemaan mahtavat laitteet jo koossa.

Vielä pyydetään sähkömies vetämään lisää pistokkeita, kun kyseisessä paikassa on vain kaksi vaivaista pistoketta. Saadaan lisävaloa pimeyteen.

Luulen että on kohta puoliin aika kypsä olo sänkyyn kierähtämiselle. Olen jotenkin energiani saanut hukattua päivän touhuihin. Mukaviin sellaisiin.

En tiedä, onko kukaan muu sitä mieltä, kuin minä, että tänään ja eilenkin on oikeastaan ollut toimelias päivä. On saatu paljon aikaan, ja mieli on hyvä.

Huomenna lupasin koittaa tehdä munkkeja, ja ostan varmaa valmista simaa, koska en sitä itse sitten tehnyt laiskurina. Jospa tekisin jotain hitsin hyvää salaattia, ja haen jonkun ihanan rose viinin tai halvan hedelmäviinin. Katsotaan.

Voi olla että palkitsen itseni lounaalla, jos kävisin kiinalaisessa pitkästä aikaa. Riippuu vähän mihin aikaan pääsen ylös.Töitäkin on tehtävä..kun ei virallista vapaata ole.

Onkohan ostamistani vitamiini poretableteista apua,.. jotta saisin enemmän aikaan iltaisin. Olisi niin paljon kaikkea tekemistä.

Siitä tulikin äiti mieleeni, hän kun kuolinpäiväänsä edeltävänä päivänä sanoi, ettei haluaisi vielä kuolla, kun on vielä niin paljon tekemistäJ

Ihmeellisesti äiti on viime päivinä ollut usein mielessäni. Jälleen lähenevä äitien päivä herkistää mieleni.

Kiitos mun omalle äitille….J

Nyt laitan tämän kiinni.Hyvää yötä, pusi pusi.

Tervehdyksiä kauniin perjantaipäivän iltanaJ

Niin se taas viikko vierähti, kertakaikkisen nopeasti katosi päivät elämästämme, täältä ikuisuuteen..

Katse kohti tulevaa, ja haikea mieli miettimään menneitä mukavia asioita.

Eilen askelmittari viipotti yli 10 000 tänään niitä oli vain 8500.. Silti ihan ok, vietinhän autossa yli 6 tuntia tänään. .Huh.

Päivä oli oikein aurinkoinen ja kaunis, ja tietenkin vielä viikonlopun odotus tuntui ajatuksissa, ja päivä sujui näin ollen kasvot hymyssä..

Aamulla piti lähteä ajoissa, kun ajoa kertyi niin paljon. .Silmät ristissä kurvailin, ja yllätyin kun puhelimeni soi ennen kahdeksaa. kolleega oli tullut isolla tiellä vastaan, ja olin kuulemma haukoitellut juuri niin makeasti..,..

Minä en koskaan huomaa tuleeko tuttuja vastaan, naapurikin sanoi että hän oli eilen ajellut vastaan pariin otteeseen, enkä minä ollut rekisteröinyt. Hän tuumasi että en viitsinyt moikata, kun et kuitenkaan moikkaa takaisin.Hah…

TottaMooses niin se onkin. En loukkaannu jos ei moikata, sillä en huomaa vastaantulijoiden tuttuutta.

Kotona olin vähän yli viisi, ja alkutervehdysten jälkeen tein postini kuntoon, ja komentelin muksuja mukaan, olivat menossa mummilaan. Kuopunen oli kateissa, samoin auton avaimet, ja käämi meinasi palaa, kun lajitteluun piti ehtiä kuudeksi. No sillä seurauksella, että olin hetken pahantuulinen, emmekä kerinneet lajitteluun. Tosin postin sain ujutettua tämänpäiväisiin vaikka olin vartin myöhässä, kun kipitin suoraan sinne keskukseen sisään. Kiellettyä, mutta hätätilassa sallittua.

Ajeltiin sitten mummilaan, ja aloin jo olla hyväntuulinen omaitseni.Hih.

Pesin ja puunasin autoa yli 2 tuntia. Kyllä nyt on siistiä. tosissaan. Imurointikin kesti ties miten kauan, ja auto kiiltää nyt sisältä ja ulkoa. Kyllä se on loppujen lopuksi sekin touhuaminen niin mukavaa, kun vaan saa ohitse sen miettimisen, ja sen että Ruveta ryhtymään johonkin., joka vie enemmän kuin koko homma yhteensä.

Muksut auttoivat innolla, ja sen takia siitä niin hieno tulikinJ

Monien halien ja pusujen jälkeen pääsin lähtemään, vaikka vielä eteisessä kokeilin mummin uutta crosstraineria, jonka ukon veli oli sinne ostanut. Hyvänen aika…mummi on 86 vuotias,, ja oli useaan otteeseen tänään ,mennyt crosstrainerilla ,hih.. On meillä vaan aika pirtsakka mummi.

Ajeltiin siten esikoisen kanssa kotiin, ja mua jo täällä odoteltiinkin, ystäväiseni verkarit päällä, että päästään maailmanparannus lenkille.-

Käveltiin kiva lenkki, ja purettiin vähän viikon varrelta kertyneitä ajatuksia.

Kotona sitten odottikin ihana sauna, ja nyt on olo aivan mahtava.

Ai niin, kävinhän ruokatauolla nopeasti hiusten leikkuussa. Hitsin hyvä systeemi Kouvolan hiustropiikissa, sinne pääsee ilman ajanvarausta hiusten leikkaukseen. Viime vuonnahan otin kerran siinä samalla juurikasvu värinkinJ

kallista on hiusten leikkaaminen kyllä…taisi maksaa 28 euroa.Huh. Vai oliko 24. En muista. Joka tapauksessa leikattavahan en oli, ja siitä ilosta että pääsee suoraan kampaajan luo ilman varauksia sopii vähän enemmän maksaa,. Sitä paitsi näistä tuli ihan kivat.

Nyt pitää sitten juurikasvu taas peittää, huonnenna varmaan, kun en tänään jaksanut alkaa sotkemaan..

Taidan olla nyt niin höppänä, että menen maata. jaksan huomenna aamulla taas herätä, ja olla iloinen..Hyvää yötä ja vilkkaita unia, ..seikkailuja ja niin edespäin.

HuomentaJ

Olen vielä kotona, työni keikahtavat iltapäiväpainotteiseksi. Käytän siis tämän välin kirjoittamiseen ja papereihin, jotka eivät koskaan tunnu loppuvan. Huokaus.

Eilinen tuli, oli ja meni. Ehdin mietiskellä asioita, ja huomata että joskus on päiviä jolloin ei saa haluamaansa rytmiä, esim. töissä.

Oli toimistopäivä, josta osan käytin puhelimessa. Väsytti ja oli jotenkin ääliömäisen vetelä olo. Nukuin ehkä edellisenä yönä liikaa, menin nimittäin muistaakseni jo ennen 23.00 nukkumaan, mikä on minulle harvinaista. Olenhan yökyöpeli..

Olen todennut että saan parhaat inspiraationi juuri yöllä, saan eniten aikaan juuri öisin, kun on aivan hiljaista. Jotenkin olen aina nauttinut niistä hiljaista hetkistä. Touhua ja sitten aamulla nukuttaa, se on selvääkin selvempi-.

Ehkä Espanjan malli sopisi minulle, aloittaisin mielelläni työt vasta kymmenen aikaan, ja tekisin hieman myöhempäänJHehee…

Noh, aloitin lukemaan kirjaa, ja siinä sain aikaan sen että luin sen kerta istumalla melkein loppuun. Kahdelta yöllä silmiä lupsasi jo niin, että ne muuta sivu joka oli jäljellä jäi tälle päivälle. Kyseessä oli kevyt teos, siis romaani joten ihmekkös tuo että sain luettua.

Onhan mulla noita lukuprojekteja kertynyt enemmän ja vähemmän, mutta ne vaativat inspiraatioita tuo syvällisempi lukeminen.

Tytön ystävä oli meillä eilen, ja kuulin kun tyttöseni selitti tälle, että meidän äiti ei koskaan katso telkkaria,.. hyvä kun se tietää mikä on idols. Hmmm….Sanoin siihen kommenttina että tiedän kyllä mikä on idols ja tiedän kaikki muutkin sarjat varmaan suurinpiirtein mistä maailmalla kohutaan. Mutta minua ei vain kiinnosta istua telkun ääressä, mieluummin luen tai tohellan jotain muuta. Jännä juttu että lapsetkin huomaavat tuollaisen asian, en mielestäni sitä ole sen kummemmin ylikorostanut.

Kasasin pitkästä aikaa kirpparikampetta, ja taas sitä kertyi muutama korillinen. Viikkoon en ollut kerinnyt sinne menemään, ja kaaos oli valtava. Piti vaihtaa kaikki uudet laputkin, koska ensin sain luvan alentaa lappuihin hintoja, kuten moni muukin oli tehnyt. Nyt joku ryökäle oli käyttänyt sitä hyväkseen ja alennellut tavaraa joita ei oikeasti omistaja ollut halunnut halventaa. Ei siinä mitään,  meni tunnin verran kun siivosin pöydän tavarat uuteen järjestykseen, vein ilmaistavaralaatikkoon en mistä halusin heti päästä eroon, ja hinnoittelin uudet tavarat.

Törmäsin iskän asuinpaikan erääseen hoitajaan, ja hämmennyin kun hän tuli sanomaan minulle että hän aina ihaillen katsoo ja miettii että miten se Sari jaksaa touhuta ja toheltaa, päivästä toiseen monenlaista. Hän tuntee itsensä niin väsyneeksi ja energiattomaksi aina. kertoi kuitenkin että vanhustyön osa-aikaisuuden vuoksi tekee miehensä yrityksessä siivoustöitä lisäksi, joka poikkeaa täysin siitä toisesta työstä. kahta työtä tekee, ja kokee ettei ole energinen. Huh. Ihmiset taitavat aliarvostaa itseään ja aikaansaamisiaan.

Itse asiassa koin jotenkin nolostuvani, koska moni muukin sanoo että olen pirtsakka ja touhuan paljon(liikaa) monenmoista, ja kuitenkaan en oikeasti ole mikään supertäti, on minullakin päiviä kuten eilen, jolloin en mitään ihmeellistä kuitenkaan saanut aikaan.

Olen luultavasti kuitenkin niin innostunut kertomaan tekemisistäni(itsekkäästi puhun aina itsestäni ja siitä mitä meillä tapahtuu, mitä olen miettinyt minne olen menossa jne.)

Tuntuu mukavalle kun joku kehaisee, tietenkin ja tuntuu mukavalle kun joku kiinnittää johonkin asiaan huomiota, ja kertoo sen vielä ääneen. Siinä on se mitä minunkin on aloitettava tekemään. Enemmän minun tulisi kertoa muille miten mahtavasti he asioita hoitavat, ja kehua sellaisiakin ystäviäni jotka oikeasti ovat hieman surumielisiä ja hiljaisempia, eivätkä arvosta itseään tarpeeksi vaikka syytä todella olisi.

Positiivisuus lisää positiivisuutta, ja sitä kohden yritetään mennä.

ostin muuten taas yhden itsetunto kirjan ja sellaisen missä käydään läpi pelkotilojen voittamista, eli esim esiintymispelkoa jne.

En usko että minulla on pelkoa mistään sosiaalisesta tapahtumasta, tai esiintymisistä. Mutta on niitä erilaisia pelkotiloja jokaisen elämässä.

Lapset olivat askartelukerhossa lähiökeskuksessa, ja taas oli tehty hienoja askarruksia. Vetäjä on kyllä ammattitaitoinen ja mukava ilmeisesti. Materiaalit eivät maksa mitään, mikä on siis hieno asia-. jos jotain palvelua tai opetusta saa ilmaiseksi sitä kannattaa mahdollisuuksien mukaan hyödyntää.

Tyttö on mahdoton höpöttäjä, olen sen jälleen tässä todennut. Kyllä meinaan äitikin jää toiseksi noilla puhelahjoilla. On kivaa seurata jutun kulkua ja sitä miten vuosi vuodelta alkaa tulemaan erilaista tarinaa. Annika on aika avoin kyselee ja utelee, kertoilee ja esittää mielipidettään. Yhtään en osaa arvioida millainen hän on oppitunneilla, uskaltaako olla äänessä isommankin joukon edessä.

Sen tiedän että englanninkielinen luokka on tytölle oikein hyvä juttu, ja vaikka otimme ruotsin siihen lisäksi, jotain oppia siitäkin jää päähän aivan varmasti.

Kuopusen sanelutehtävä oli aika huonoilla kantimilla, vaikka oli reippaasti yrittänyt kyllä. kirjoittamisessa on kovasti harjoiteltavaa. matematiikka sen sijaan on ollut tuloksia tuottavaa, ja luulen että poika tykkää ratkoa tehtäviä. edelleen on tärkeää että hän saa tehdä päivällä läksyt, ja jos viikonlopuksi tulee jotain on mukavaa huomata että vapaaehtoisesti tekee ne tehtävät jo perjantaina niin jää pidempi vapaa-aika käyttöön sunnuntaina. HienoaJ

esikoinen kulkee naama nyrtyssä, kuten ikäluokan kuuluu. Kuitenkin eilen saatiin ihan keskustelua aikaan, ja toivon että kasvattamiseni koukerot ovat iskostuneet päähän. Viikonloppu on rauhallinen, ja vielä on mietinnässä yöleiri joka nuokkarilla järjestetään. Kuulostaa kyllä kivalle, ja kun pojat olivat sitä Dickoa järjestämässä, heillä olisi mahdollisuus sinne päästä. Katsotaan nyt, tänään on viimeinen ilmoittautumispäivä siihen tapahtumaan. Mehän asutaan nuokkarin lähellä, joten ei ole mikään ongelma sinänsä. Itse olen tosin lauantaiaamuna lähdössä Helsinkiin kouluttautumaan, ja vietän siellä ilmeisesti viikonlopun. Leiri kuitenkin loppuu jo aamulla, ja minun koulutus alkaa vasta 11.00 ehtisimme nähdä ennen lähtöäni.

Katsotaan, katsotaan.

Apua, kello on jo noin paljon. nyt Sarpalla on jo kiire.

Kirjoittelen kun taas on asiaa. Ehkäpä jo tänään, ans kattoo nyt.

Mukavaa päivää, ja viikonlopun odottelua. tänään on siis torstaiJ

S

Perhanan poikaL

Koulussa käminää, ja kaappi meni rikki. Nooh, jokainen meistä on joskus jotain rikkonut, eikä se nyt maailmaa kaatava asia ole. Sattui vaan sinänsä pahaan saumaan, kun koko ajan on jotain tässä viime aikoina ollut.

Niinpä käyttäydyin erittäin epäaikuismaisesti ja kiljuin niin että kitalaki vilkkui.

Viesti meni perille, ja tiedän ettei tuo teko ollut hänellä tahallinen. Pelotti varmaan kertoa, kun tiesi että poltan käämini, mutta sitä saa mitä tilaa.

Nyt on asia sovittu, ja poika on siis edelleen tietokone kiellossa, ja kaveriporukka kiellossa hetken. Viikonloppuna saa mennä mummille jos haluaa, siellä on terveellistä telmimistä ja mukavaa puuhailua. Rahat olen jo evakuoinut aikaa sitten, ja uutta ei tule.Siistii, tulee paljon halvemmaks mulle:)

Huomenna on auton siivous urakka kaverilla edessä, nimittäin päätin että minä en sitä kaappia ainakaan maksa yksin. Joten,.. töitä sen eteen saa poika tehdä.Keksin kyllä monenlaista hyödyllsitä juttua.

Ussankokeeseen olen nyt tyytyväinen. Hyvähän se tulos ei ollut, mutta kuitenkin läpi meni. Hyvä poikaJ

Päivä oli jotenkin tapahtuma köyhä. siis oli toimelias työpäivä, ajoa jälleen aika paljonkin, mutta sellainen hmm.. jotenkin vain omalaatuinen päivä. Hyvä päivä, ja tavoitteet sain yliäyräiden täyteen, mutta silti jotenkin. .ööö…omituinen.

Työtllä oli Boogie woogie tunti, kuopusella oli askarteluita, ja esikoinen nukkui tunnin kun särki päätä jännityksestä.

Minä kävin pienen lenkin koiran aknssa, ja sanotaanko että sauna oli parasta kuten aina.

Poitsukat tuli minun kanssa, ja höpöteltiin niitä näitä kuten aina saunassa.

Esikoinen on nyt jotenkin…kysyi äsken että VOINKO LUKEA..sängyssä. Onkohan sillä huono omatunto vai mikä lie.

Äiten pikkusella poijalla, lapsella aikuisten vaatimuksilla.

Must tuntuu, että mun on pakko mennä nyt pian maata.

Elämäni on aivan yhtä kuivaa kuin tästä saa kuvan…

Jaa niin.. aamulla MYÖHÄSTYIN töistä. Kun en laittanut kelloa soimaan,.. enkä muistanut katsoa kalenteria, niin siinä sitten kävi että ensimmäinen tapaamiseni olisi ollut 10 yli kahdeksan, ja kun heräsin kasilta.. en ehtinyt tuota yli 30 km matkaa mitenkään…

Mutta, vaikka aikataulu hieman nolosti siirtyi, kävin kaikki paikat, ja pääsin vielä aivan ajoissa kotiin.

Sitten mä kävin nopeasti kirpparilla(vakio)ja tulin hoitamaan komennus tehtäväni, ja sitten aloin jälleen tekemään töitä. Paperit sai kyytiä,.. huh hoijjaa. Mutta siinä meni monta tuntia, ja olin suunnitellut urheilemista ja muuta. Vielä on selvimättä veropaperit, ja vähennykset, sain nimittäin 4000 mätkyjä. Huh:(Ensin luulin että 2000, mutta sitten tajusin että maksulappuja olikin 2 kpl ja molemmat yli 2000. JIPPIIIII.Samoin matkarapsaa ei ole edes aloitettu vielä..Mutta eiköhän se...jossain vaiheessa tule tehtyä sekin.

Sitten tein vaan pikaisen lenkin koiran kanssa sitten ennen saunaa.

Ai niin, olin myös hampurilaistekijä mestarina. Naapurin poika oli yksinäinen kun äippä oli kurssilla, ja minä sitten ruokin koko porukan. Tein niin hyviä juustomunahampurilaisia, että oksat pois.

Enpä tiedä, oliko tämä nyt niin tapahtumaköyhä päivä sittenkään.Asiat voi nähdä monelta kantilta. 

Pitikö mun lopettaa? Niinpä…mä unohdin.

Hyvää yötä, ja villejä unia. Niitä minä ainakin meinaan nähdäJ

Ps.katoin eilen Käenpesän telkusta, ihmeitten aika ei olekkaan ohiJ

Sarpps

Ei yksinäinen unta saa,, vaan valvoo vuoteellaan…

Se on kaunis kappale. Neon Kakkosen biisi. Aah. Jälleen tänään olen kuunnellut erittäin kauniita kappaleita,, mieleenpainuvia sanoja. Olen todennut että suomenkieliset sanoitukset ovat kauniita, sointuvia ja saavat jäykimmänkin meistä virittäytymään tunnelmaan, laulamaan mukana. Osasimme tai emme.

Lisäsin tuon juurakko kuvan tuohon, en tiedä miten muhun sekin niin vaikuttaa. Se on minusta kaunis...Toivotaan että se muistakin ilahduttaa:)

Liekö valolla ja kauniilla ilmalla merkitystä, hyvä mieli kulki tänäänkin mukanani. Työt lopetin ajoissa, Halusin hieman hiljentyä ja rauhoittua ennen illan operaatiota.

Työt sinänsä sujuivat perinteiseen malliin, Vaikka en pitkää päivää tehnytkään. Tänään työni asettui ehkä enemmän henkisen työn uomiin.

Syvennyin tuossa pohtimaan elämäni merkityksiä, ja sitä miten suuren osan ajastani todellakin käytän töihin. Liian suuren osan, Koostuuhan tietenkin työni niin monenlaisista paloista, jolloin on oletettavaa että sen kaiken pakettiin pistäminen on iso osa tätä hommaa, ja vie eniten aikaa.

Kouluttaminen ja kolleegoiden tukeminen on päivittäistä. Tosin myös tsemppipuhelut puolin ja toisin.

Itseasiassa tänään kun lopettelin päätin käydä Lahdessa vielä kirppiskierroksen ennen kotimatkan alkua.

Hyvä oli että menin, sillä löysin 4 mukaansatempaavaa kirjaa, Innoissani jo jokaista selailin selailin, Yhtä niistä aloitin heti lukemaan. Edelleen haen elämääni syvyyttä ja voimaa, Löysin Jari Sarasvuon teoksen jonka päätin lukea intensiivisesti läpi- Selasin sen aluksi ennen ostopäätöstä ja poimin kohtia jotka silmiini pistivät eniten, Sen lyhyen selaamisen avulla päädyin ostamaan kirjan. Tietokirjallisuuttahan nämä kaikki ostamani kirjat olivat. Osa oli henkiseen puoleen satsaavaa,  Mielenrauhaa.( mitä olen tässä viimeiset päivät hokenut.)

Löysin puuttuvan osan Puhstraamuksen tietokirjoista, ja se jäi ostoskoriini.. Muisti kiinnostaa ja siihen liittyvät asiat, siitähän olen ennekin maininnut, joten ostin menestyjän tietoiskun Kehitä muistiasi.

Vaikutanko oudolta???? Sano suoraan vainJ

Kotona hetki hengähdystä, ja sitten lähdimme lapsoseni kanssa lenkille. Oli pakko aivan saada ilmaa, Illan lähentyessä alkoi panikoiminen lisääntyä.

Olin syönyt lounaalla salaattia, ja pienen nokareen höyrähdin maistamaan suklaa appelsiini moussea joka kertakaikkiaan on intohimoni. (niiden lukuisten muiden joukossa). Hyvä lounas, ja täyttävä, mutta energiakenttäni meinasi pimetä totaalisesti, mistä lienee johtuikaan. Kesken kävelyn tuli niin huono olo, että jollei Tomilla olisi ollut juomapullossa sokerista mehua en tiedä miten olisin jaksanut matkata kotiin.

Poika kaatui laskiessaan isoa mäkeä, ja pyörä meni mukkelis makkelis. En turhaan peljännyt siis eilen heidän ajoaan Ahveniston korkeilla harjuilla, sillä jos seiltä olisi tullut rinteen alas, olisi ollut suuret vauriot, jos hengissäkään. Nyt ei onneksi tällä reissulla tervaniemessä käynyt mitenkään, ei tullut edes itkua, ei tuherrusta.

Matkan varrella näin veljenpoikaseni, ja heiluteltiin vain lämpimiksemme, hän nimittäin ajoi autolla ohitseni- Yhtäkaikki, pitkään aikaan en ollut nähnyt, ja vaikka välit ovat etäiset, silti lämmin ailahdus virtasi minuun.

Kävelymittari meni avan sekaisin jo aamupäivällä, en tiedä mihin kohtaan sen laitoin, se ei ollut mitannyt askeleita, ja nyt kun katsoin lukeman lähtiessä jokunen sata askelta oli päivän aikana muka kertynyt,.. lukema oli sama kuin lähtiessä lenkille. Mutta sanotaanko että suht saman mittaista lenkki mentiin kuin eilen.

Kotona päätin mennä pikaisella saunalle, ennen kuin oikeat vuorot alkoivat. tarkistin että lämpöistä oli. Nyt kun operaatio on tehty, ja tiukka paketti alassa, en saa viikkoon saunoa. tai tiistaina saan, ettei nyt ihan viikkoa. Kävelyä ei ole kielletty, eikä liikuntaa muutenkaan. Silläpä päätin huomenna liikahtaa erääseen paikalliseen pubiin kuuntelemaan Ants in the Pants parivaljakon irkkumusiikkiaJ Lapsoset menevät mummille sillä lauantaina haravoimme räntäsateessa, ja grillaamme, vaikka mikä olisi.. Silloin muksut pysyvät kotona. Jopa ihan mielelläänJ

Kun tulin operaatiosta kävin kaupan kautta. Valintatalo tyhjensi taas valikoimiaan, joten löysin tosissaan vaikka mitä. Puoleenhintaan hiusväriä myöten…arvakkaa vaan miten naispuoleinen Sulo Vilen innostui. Kyllä nyt on varastot taas pullollaan….

neiti ja esikoinen oli discoilemassa, Esikoinen järjestäjänä ja neiti vierailijana. Oli kuulemma mahdottoman mukavaa.

Illalla luettiin Muumia ennen nukkumaan menoa. On se vain hyvä ja viisas kirja sekin..

Jalkaa särkee, ja on vähän sellainen ihmeellinen olo. Lienee kai syytä käpristyä peiton alle, ja lukea Jari Sarasvuon tekstiä, taatusti nukahtaa. heh…no ei vaan , Itseasiassa vaikka siellä joukossa on ärsyttävää soopaa ja jaaritusta,- hän on alansa ammattilainen. menisin mielelläni hänen kurssilleen…

Sellainen oli tämä päivä…piti sisällään paljon, eikä paljon mitään.

Eiköhän tässä taas törmätä…J

Perjantain puolella jo ollaanJ

Hei vain heiJ

Eräs epätoivoinen kasvattaja Hämeestä...argh....

Hengitä Sarppa, hitaasti sisään ja ulos. Suun kautta sisään ja kevyesti puhaltamalla ulos. Monta kertaa peräkkäin…ja silmät ummessa. Mieli tyhjäksi, ja rennoksi.

Varmaan nitkahdan jossain vaiheessa stressin aiheuttamaan sydämen pysähdykseen, infarktiin tai muuhun mahdottoman epämukavaan .

Luulin että osaa kasvattaa maalaisjärjellä, ja luulin, että kun ei mitään ihmeitä kuulu, asiat voi olla ok.

Eipä pitäisi luullaL

Tänään kuitenkin, rankasta alusta huolimatta(siis tekstissä) oli mahdottoman mukava päivä. Kaikenlaisia kömmähdyksiä on sattunut työrintamalla, eilen ja tänään, mutta niistä huolimatta, on ollut mukavia kokemuksia, tai sanotaanko niiden lisäksi..

Luultavasti energiakenttäni ovat nyt pullollaan laadukasta hyvää energiaa, ajatukseni seesteisemmät kuin kuukausiin, ja rauhallinen mieli. Silloin yleensä onnistun, ja olen parhaimmillani. Tosin, kuten moni tietää, myös stressissä ja paineen alla suoriutuminen onnistuu, kunhan höystän sen marinalla.

Nooh, tänään tapasin ihanan ystin piiitkästä aikaa, lounaan merkeissä. Kiireen keskellä olen ollut minåkin, ja perinteiset lounastapaamisemme ovat jääneet aivan paitsioon. Nyt oli kyllä mukavaa tavata silmätysten, ja höpötellä, ainakin lähiaikaisimmat kuulumiset. Sain mahtavan levyn lainaksi, ja kopsasin sen jo tietokoneelleni. kuuntelen varmaan sadannetta kertaa tätä tänään.

Vesa-Matti Loirin Ivalo. Vanhoja mahtavia biisejä (muiden esittäjien)Veskun rauhallisella tyylillä, kaunista kaunista ja rauhoittavaa. Juuri tätä tarvitsen vastavetona kaikelle…

Lounalla käytiin kymmeneltä(hih) Olin aamulla juonut Nutriletin pussin mahan täytteeksi. Lounas oli Subwayllä, vain  6gr rasvaa…mainostetaan vaikka on pikaruokapaikka.Voi sitä syödä kevyesti piakruokapaikoissakin. Salaattia ja niin edespäin. Kyllä oli hyvää. Söin pienen kupillisen curry keittoa, ja puolikkaan subin kaikilla ihanilla kasvishöystöillä ja kalkkunaleikkeillä. MMM…Kyllä voisin sanoa että 6 euron hintaa annos oli loistava. Sprite zero juomana

Siitähän päivä sitten lähti liikkeelle ja töitä tein neljään asti, ajoin kotiin ja aloin paperihommat:(.

 Poika tuli kotiin ja heitti jaksotodistuksen pöydälle, ja sanoi mä lähen. Häipyi kuin pieru saharaan.

Siinähän sitä oli ärtymyksessä pitelemistä, kun luin todistuksen kommentit, jotka olivat kertakaikkiaan järkkyjä.

Yritin muistaa tässäkin vaiheessa hengittää, mutta verenpainen nousi pilviin asti ja sydän löi rytmihäiriötä ja raivo…se pursusi ihan siis varmaan liekkeinä ulos silmistäni.

Rauhoituin kyllä kun pääsin viemään laput postiin, mutta ajoin nuokkarille siitä samalta istumalta hakemaan kundin kotiin.

Huomasi poika että äippä lievästi sanottuna raivona, ja lähti mukaani katse maata kohden, ja mitään jupisematta.Kaverit jäivät katsomaan mitä ihmettä..olivat sitten myöhemmin kysyneet Anniaklta, että mitä Make on teheny kun äite ihan raivona...Tyti ei tienny kun ei ollu kotona ...

Asioita on käyty tässä läpi, 2 viikon netinkäyttökielto tältä hirveeltä äipältä napsahti, ja kotiarestia. Poika kehtaa kirkkain silmin väittää että on ollut aivan kunnolla,.. eikä ymmärrä kommentteja.Hänessähän tai hänen käytöksessä ei VOI olla mtn vikaa. Niinpä niin...

Nyt on kovisteltu , uhiteltu kiljuttu ja rauhassa neuvoteltu tänään.

Kun sain pojan kanssa selvitettyä, menin alakertaan tunniksi riehumaan nyrkkeilysäkin, painojen ja keppien kanssa. Kyllä liikunta tekee terää, ainakin silloin kun raivostuttaa jokin asia.

Tunti vierähti mukavasti siinä, ja sitten kuopusen kanssa päätettiin lähteä lenkille, hän pyörällä ja minä kävellen Sirun kanssa.

Esikoisen pyysin mukaan,Vaikka on kotiarestia on syytä saada raitista ulkoilmaa. Lähtihän tuo mielellään mukaan, temppuilemaan pyörällään.

Kotiarestista pitää neuvotella, enhän voi häntä ihan kotiin pelkästään teljetä. Huomenna on Nuokkarilla Dice jossa make on järkkärinä, ja sen jälkimaininkina olisi Nuorisotalon yötapahtuma, jossa saisi yöpyä vanhempien luvalla. valvojathan seillä tosin on. Vielä en tiedä tuosta...katsotaan. Tekisi mieleni olla ilkimys ja kieltää sellainen hauska, kun ei kerta koulukaan suju. mutta katsotaan,..

Kyllä kasvattaminen on vaikeaa, sanoi kuka mitä hyvänsä. On vaikeaa ymmärtää mitä teinin päässä pyörii, ja miten sen järjen saisi siellä heilumaan enemmän. Muistan omat ajatukseni seiskalla, ja monia tapahtumia sieltä, ne jäävät mieleen varmasti ikuisesti. mutta en silti osaa tulkita maken ajatuksia kovin hyvin.Kilttipoikahan hän on, kotona, eikä liiku öisin missään, vaan on ysin kymmenen aikaan kotona. Kesällähän se varmaan hieman jo muuttuu, kun on pitkään valoisaa ja lämmintä, eikä koulua.

Joukossa tyhmyys tiivistyy se on tiedossa, mutta jotenkin sitä niin olisi toivonut että juuri minun lapseni olisi se enkelikiharainen ja reipas, ahkera ja tunnollinen.

En tosin sille tasolle itsekkään yltänyt, mutta koskaan en saanut negatiivisia kommentteja käytöksestä, kuten tämä.Olen vasta näin kypsemmällä iällä innsotunut uuden oppimisesta, ja erilaisesta tiedosta, kaikki kiinnostaa.

Nyt jos nämä keinot eivät riitä, en tiedä miten edetään. Olen ottanut etuisuuksia pois, ja käyttänyt vakavaa kieltä, toivon ja rukoilen että se menee perille näin.

Siltikään ei ole kyse maailman vakavimmasta asiasta –mutta vaikuttaahan nämä kaikki siihen päästötodistukseen. Huh hoijjaa…

Meillä oli kuitenkin lenkillä mukavaa. Pieni poikahan tuo esikoiseni vielä on, ja kulkee mukanani , paljon vähemmän kuin ennen. Iloisena ja reippaana kuitenkin tänään vaikka episodit olikin aika rankkoja. Kun katselin häntä, ajattelin että siinä se minun pellavapääni liehuu, kuin pikkuiset konsanaan.Minun jälkeläiseni, rakkauteni hedelmä.Millaisen maailman hän rakentaa itselleen, ja mitä hän toivoo elämältään, ...(tuossa vaiheessa tulevaisuus näyttää utuiselta harsolta kaukaisuudessa,..)

Kävelin 11202 askelta tänään yhteensä. Kilometreissä se on 6,94, ja kaloreita paloi tässä ajassa 560. Huomattavaa, että käytin tunnin myös salilla,.. ja heiluin kuin heinämies..tein siis ahkerana liikuntaharjoituksia, ja suoritin toistoja.

Kyllä  olen itsestäni ylpeä. Yksi syy minun hyvinvoimiseeni on juuri liikunta. Hartioita ei pakota, vaikka lihakset nyt tuppaa menevään hieman kipeiksi kun rehkii. Hyvää oloa saan raittiista ilmasta, ja tavotteista. Adrenaliinia virtaa suonissani, ja olen VOITTAMATON. Tai sitten en....

Pojan taidoista sen verran, että sydänkohtausta vailla oli myös oloni, kun katselin Ahveniston kierrolla miten hurjasti se tuon pyöränsä kanssa mennä liehutti. Se on niin uhkarohkea, ja pelottaa koska kaatuu ja menee vaikka nis…hitto en uskalla edes ääneen ajatella. Poika ajelee keulien ja irrottaa välillä jalat polkimilta, ja kädet ohjauksesta ja pyörä survailee itsekseen. Keuliminen ja pyörähdykset menee tuosta noin vaan, se on oikeasti aivan temppuileva apina.

Mun on annettava sen olla luova, ja enkähän edes voisi häntä estää,.. mutta salaa toivon ettei mitään sattuisi. Äidin kullanmuruhan hän on, ..

Tänään meni sitten yhdet housut puntista jälleen rits räts ja rots,.. Tuulihousuja tänä keväänä mennyt useammat. Ne jäävät keulimisessa sinne ketjun tai jonkun väliin ja risahtavat.Otin kuvan, mutta eipä se kovin hyvin erotu....

Kuvasin myös muita heinoja näkymiä, tosin kännykän kameralla, eikä ne ole niin selviä.

Kuuntelin musiikkia tänään enemmän kuin aikoihin , tätä ihanaa Loiroa,.. heh, ja sitten ihan popmusiikkia. Alakerrassa jostain syystä kuuluu Suomi pop, joka soittaa tosi hyvää musiikkia, minun makuuni. Yritin etsiä sitä kännykän radioon, mutta ei löytynyt, enkä tiedä niitä oikeita lukemia. Vaikka siinä on automaattinen kanavan haku, ja se näyttää kaikki kanavat jotka kuuluvat alueella, missä liikkuu.Eipä löytynyt,..

no The Voice on aika hyvä myös…ja sitä sitten kuuntelin mennessäni. Markusta nauratti kun hoilasin (varmaan nuotinvierestä) ääneen kappaleita joita siellä soitettiin. Välillä teki mieli ottaa tanssahduksia, mutta sitten ajattelin että meitä pidettiin muutenkin Hermannin nuorisoseurana kun tuo poika temppuili pyörällään koko ajan.Tomppa meni edellä koko ajan, ja koira vinkui kun en minä kävellen päässyt niin lujaa kuin pojat pyörillä.

Tekisi mieleni mennä aamulla uimahalliin, ja saunoa. Huomenna laitetaan taas se hitsin vaahto.. ja viikko saunomatta. Huoks…

Katsoin kesäyliopiston opintoviikkoja…tuli sellainen ajatus…josta nyt en sitten tiedä…mutta mieleni tekisi mennä opiskelemaan ja vetreyttämään englanninkielitaitoani. Voi olla, että kesällä voisi olla jotain muutakin kivaa…tai ehkä voisi olla syytä ihan vain rentoutua. Mutta kävipähän mielessäni…jospa sitä sittenkin….Mistä nämä ajatukset tulvivat päähäni?? Jotenkin olen nyt sellaisessa vaiheessa, että mieleni tekisi tehdä vaikka mitä…oppia koko ajan uutta, kehittyä ihmisenä, äitinä, naisena. olla parempi ihminen, toimia paremmalla tavalla.

Huomasin juuri, että puhumista minun täytyy harjoitella, ja opetella.  Sisäisen helmen vaaliminen ja esille laitto vaatii taitoa, ja opettelua. Helmessä on paljon myös huonoja puolia, joiden särmät repivät ja rikkovat…Luulen että sisäisen hiljentymisen on laajennuttava myös ulkoiseen. Miten sen voi tai pystyy käytännössä toteuttamaan, sitä ei vielä tiedä. Luultavasti se tulee olemaan vaikeaa, mutta ainakin yritän.Puhetyylini on usein hyökkäävä, ja se ärsyttää minua itseäni suunnattomasti, saati sitten niitä jotka sen joutuvat vastaanottamaan. Hiillyn liian nopeasti...Ja kuten tiedätte, sekoan joka asiaan. Mutta osaan toki,..olla hiljaakin.

Olen muuten unohtanut kertoa, että sain kivan kutsun Pohjanmaalle, kesällä, lasten kanssa tai ilman. Pääsisin tapaamaan mahtavan mukavaa meseystävääni, jota en ole livenä vielä tavannut. Puhelimessa olemme puhelleet ja koneella sielujamme tulkinneet. Aika mahtavaa…Voisin sanoa että toivon todella että se suunnitelma toteutuu.Olisi kiva mökki tiedossa, ja se houkuttelee hyvän seuran lisäksi.

Kesä alkaa tuntua läheisemmälle, puiden lehdet alkavat kuoriutua, tänään koivutkin näyttivät jo vihreiltä. Lämpöinen huhtikuu on avannut terassit ja Hämeenlinnassa, ja saa mielen haaveilemaan uimarannoista ja kuumasta hiekasta sekä viilentävästä virkistävästä vedestä. Kesäsuunnitelmia on jokunen, toivotaan että suuriosa niistä toteutuu.

Mutta nyt teen muutaman työasian vielä ennen nukkumaan menoa. Jos jaksan(epäilen) aamulla menen uimaan ja saunomaan. Huomenna on tavallista lyhyempi päivä, sillä operaation vuoksi tulen hieman aikaisemmin pois. Olen menossa Lahteen.

Toivotellaanhan taas oikein kaunista loppu viikkoa, ja toivotaan ettei sitä lunta enää tulisi kuten on luvattu viikonlopuksi. Meillä on taloyhtiön talkoot, lauantaina ja on mahdottoman kurjaa jos on satanut, eikä päästä haravoimaan. Noh, talkoo juomia hankitaan ja grillattavaa, luultavasti teen jo perjantai iltana salaatin. En tiedä miten jalkani kestävät ulkona seisomista, mutta ainakin grillaamaan menen ja työnjohtajaksi. Hih. Yleensä nämä talkoot on sellaiset Sarpan järjestämät juhlat. uskomatonta että olen asunut tässä talossa jo 10 vuotta. Yli puolet siitä ajasta olen ollut puheenjohtajana, ja järjestänyt ohjelmaa milloin mitäkin. Siinä sen näkee,.. joidenkin kohdalle ne hommat vain ajautuvat.

No mutta ystävät rakkaat, nyt lopetan ja aloitan ne työt. Kiitos seurastanne, ja tosiaan, mukavaa loppuviikkoa ja viikonloppua. Katsotaan pystynkö huomenna istumaan ja kertomaan mitä minulle kuuluu.

Kissesxxxxxxxxx