Sartsukka 的个人资料Näin pääset hetkeksi pää...照片日志列表更多  |  工具 帮助 |
|
8月30日 Päässä pyörivät ajatukset..Miten saan kurittomat ajatukseni pysymään aloillaan pääni sisällä.Pyrähtelevät karaten kuin varpusia parvessa, suuntaan jonne niillä ei saisi työpäivinä olla mitään asiaa. . Ihmismielen mietteet, käsittämättömät ja epäselvät, tunteita ja toiveita täynnä olevat ajatukset, ne sekoittavat normaalin rytmin.Sydän takoo tuhannen ja sadan kilmetrin vauhdilla, ja on levoton olo.Näitä päiviä jolloin mihinkään oleelliseen ja tärkeään ei jaksa tarttua on ollut elämässäni monia, ne tulevat ja menevät, ja niin, joskus on hyvä huomata että sen apatian jälkeen voi olla energinen, ja jaksaa taas tarttua kaikkeen. Mikä tuota mielialaa sääteleekään, mikä antaa voimaa tehdä tietyt asiat uudelleen ja uudelleen.Tänään se väsymys oli jäsenissäni kun heräsin, ja kyllä se on kulkenut koko päivän mukanani. Nyt hävettää, sillä töistä ei kertakaikkiaan tullut yhtään mitään koko päivänä.Olen hylkiö... Aurinko kuitenkin paistaa, ja imen sitä energiaa siitä itseeni kiivaasti hengittäen lisäksi kirpeää syksyistä ilmaa. Aamulla asteita oli +1. Nyt tietenkin on jo enemmän, auringon lämpö levittäytyy pitkin pitäjää. Kohta on taas se aika, jolloin valoa ei näy mailla eikä halmeilla, ja mieli tekisi vain vetää peittoa korvilleeen, juoda teetä ja nauttia kynttilän valosta.Kirja sopii tähän tilanteeseen hyvin, vaikka sekin on myönnettävä että jälleen olo on liian levoton kirjaan keskittymiseen. Ihmeellistä. Mietin lapsuuden asioita ja mielikuvia kun eräs bloki sai ajatukseni sinne kulkemaan. Lapsena ja nuorena upposin niin kirjan maailmaan että en kuullut en nähnyt yhtään mitään muuta.Päänsisäinen maailmani oli silloin todella fantasiapohjalla, kuvittelin kaiken elämästä ja rakkaudesta valmiiksi. suunnittelin millaisen elämän tulevaisuudessa saan ja mitä haluan. Kuvittelin puolisoni ja tunteet, elin täysillä jo elämääni eteenpäin.Uskokaa tai älkää, mikään niistä ei toteutunut. Ajatelin lapsena että en voi olla koskaan äiti. En arvostanut itseäni, ja nuoren lailla ajattelin olevani liian ruma äidiksi. Heh..voiko olla liian ruma äidiksi?Niin minä kuvittelin, ja ehkä se oli ajatuksena korni, mutta perustui siihen että luulin olevani sinkku koko elämäni, että en löydä ketään joka minua muka voisi rakastaa.Katsoin kuvaani peilistä, ja löysin pelkkiä epäkohtia. Ajattelematta ollenkaan että sisin voisi olla se asia joka puoliskon valintaan voisi vaikuttaa.Luulin myös että jos jostain sysytä saisinkin lapsen, lapseni olisi ruma. Perisi kaikki huonot puolet minusta, ja joutuisi kokemaan kamaluuksia. Mielessäni ei käynyt että lapsi on yksilö, johon kromosomit antavat piirteitä molemmista vanhemmista. Ihana perintö.. Kun nyt katson kolmea kaunista ihanaa lastani, ajattelen, että olipa ihminen minkänäköinen kokoinen tai tyylinen hyvänsä, hänellä on oikeus elää elämäänsä, ja olla oma itsensä toisten joukossa. Kauniita kasvoiltaan, viattomia ja suloisia kuten lapset aina. Tärkeintä on terveys, iloisuus ja elämänilo.Lapseni ovat luirukoita kuten itsekkin olin aikoinaan, esikoisen hartiat ovat jo miehistyneet, ja pituuttakin tullut yhtäkkiä melkoisesti. Äänen murros ei ole vielä alkanut. Tänään aamulla poika kampesi viereeni laittoi päänsä kainalooni, ja oli aivan hiljaa aloillaan. Iso lapseni joka muokkaa jo omaa suuntaansa elämäänsä.Tunsin miten hän on erkaantunut minusta, minusta josta on kasvanut elääkseen omaa elämäänsä.Haikeana silitin häntä selästä, ja ajattelin, koska viimeksi poika oli noin lähellä. Niin se vain on, että aika menee menojaan, ja on aika laskea liekaa vapaammaksi, antaa lapsen pyristellä hieman jo omilla siivillään.. Aikuisena olossa on omat puolensa ja huolensa. Silti olen onnellinen kun olen saavuttanut jo kypsän iän. Raakileen ideat ja ajatukset ovat muotoutuneet , on saavutettu tavoitteita ja tuloksia. Nyt etsitään vielä omaa itseä, omaa syvintä sisintä. Lapsilla tuo kaikki on vielä edessä, jännittävät kokemukset ensirakkaus, suukot ja pähkäily mitä minä teen isona. Minä en tiedä vieläkään:) Laitoin tänne sivuille muutaman kuvan, paikoista joissa vierailin muutama viikko sitten. Kauniita paikkoja ja mukavia muistoja, tuo upea siltakuva on tällä hetkellä koneessani taustakuvana. Se muistuttaa hetkistä, rauhallisista mietteistä ja siitä, että Suomessa luonto on kaunista.Muistuttaa myös ystävästä, ja hetkistä hänen kanssaan. Poikaa on lähdettävä viemään ensiapuun, eilen örvelsi keulien pyörällään(kuinka ollakkaan) ja käteen tuli isku, sormi turvoksissa ja erittäin kipeä. Kosketus arkakin. Kouluun siis jäi menemättä.Hellyin vaikkei tuo käsikipu nyt olisi estänyt kuunteluoppilaana olemista.Nyt sitten sain kuunnella lievää napinaa hetkittäin kotona, sillä murrosiässä mikään ei koskaan ole hyvin. Otan siis mukaani kirjan, ja menemme istuskelemaan päivystyksen odotustilaan. Jippii...sitä minä kaipasinkin. Viikonloppua odotellessa, ja sen tuomaa rauhaa sieluun. Pääsen saunomaan, ja nauttimaan elämästä. Muksut ovat menossa mummilaan. Minä vietän omaa aikaa.AAh...
8月28日 Salaiset kansiot
Heisula hipsun hei:) Aika viileän oloista, taitaa tulla syksy.Sarjassamme typerät lauseet, kun ei oikein mitään muutakaan tullu mieleen. Tosin totta on tuossa toinen puoli, aina näin ensimmäiset viileämmät tuntuu rankoita. Tyttöseni haki jopa sormikkaat käsiinsä. Taas se alkaa, hansikkaiden metsästys kausi. Meillä se on yhtä katastrofaalista kuin kadonneiden sukkien jahtaaminen. Koskaan , ei ikinä silloin etenkään kun on kiire, ei löydy yhdellekkään hanskalle paria. Ja jos parit löytyy, ne on märät.Niin että siitä ei tule ikinä revittyä huumoria, vaan poltettua käämiä. Käämin polttamisesta puheenollen, kärssiä ei ole tullu poltettua kuin sunnuntaina puolikas viimeks. Hyvä minä. Taas aloin yrittämään, katsotaan koska yritys loppuu.Heh. on se ihmeellistä, miten olen tuohon syntiin jäänyt koukkuun, vaikka järki ja elimistö sanoo että ei pitäsi poltella. Himot vaan säätelee ihmismieltä niin että oksat pois.En ole kyl huomannu että pinna palaisi herkemmin silloin kun ei polta, tai en minä tiedä. Minusta alkaa tuntumaan että olen tasaisen vihainen aina..poltan tai olen polttamatta. Onneksi en ole allerginen ampiaisen pistoille.Toissa päivänä, kaikesa rauhassa jutustelin mukavia puhelimessa, kun yhtäkkinen helvetillinen kipu jalassa, varpaassa. En siinä tajunnut mikä lie, ennekuin aloin tuijottamaan ja huutamaansamalla kivusta. Ampiainenhan se siinä, hyvät hyssykät, ja puri muuten kovaa.Mitä silläkin oli mua vastaan, mistä lie pörheltänyt juuri mun työhuoneeseeni, ja juuri mun pikkuvarpaan päälle, ja just mua piti sitten viimetöinään pistää. Kuopuseni kertoi eilen, että hän kävi laittamassa kengät jalkaan, kun minä pärräsin jalka lavuaarissa,ja oli sitten urhoollisesti tallannut äitiä kiusanneen ampparin lyttyyn. Siitäs sai, kun meni äiskää nakertamaan. Työt rullas aika mukavaisesti. Olen tavoitteesta ehkä hieman jäljessä, mutta silti on ollut mukava kuukausi. Eikähän tämä vielä ohitse ole, mitä vain voi tapahtua.En kyllä ihan täysipainoisena vetele(painoisena kyllä, maha on syömisestä aina täynnä) heh, tosin tarkoitan että ajatukseni ovat kyllä koko ajan muualla kuin töissä. Siksi en kovin täysipainoisena toimi. Tässä eräänä päivänä löysin ison pussillisen cocoja kirppikseltä, kun työmatkalla lahdesta poikkesin katsastelemaan mitä muut myyvät. Ostin pussukan.Kotona ne koottiin värijonoiksi, kuopunen laski kaikki yhteensä. Niitä oli yli 300. Otin kuvan jonoista, kaikki ei kuvaan edes mahtuneet. Melkoinen määrä hilpetöörää. Poika oli onnellinen, hän sanoi että kenelläkään muulla ei ole cocoja näin paljon. Aika hinnakkaita ne ovatkin uusina ostaa kioskilta. Muutama kappale pussissa maksaa pari euroa. Minä sain tuon reilun 300 satsin 4 eurolla. Huomenna se on jälleen aikainen nousu, ja raskas duunipäivä. On ajoa moneen suuntaan, ja illalla vielä eräs viikon kohokohdista. Sitä en paljasta mikä tuo kohokohta on, mutta eräät sen arvaavatkin. Tämä arvoitus sopii Sarpan salaisten kansioiden loppumysteeriksi. Täällä Hämeessä sataa vettä, toivottavasti teilläpäin paistaa huomenna aurinko. Hyvää yötä:)
8月25日 Kunniakirja:)
On muuten mahtava tunne ja yllättävää saada tuollainen maininta, jeeee:).Kiitokset Tepulle. Oman Diplomini jaan ihanille tuttavuuksille, mainittakoon että osan oli Tepu jo varannut joille olisin itsekkin antanut, mutta näin ollen on mahdollista jakaa kunniaa monelle inspiroivalle tapukselle. Siis positiivista:) -Isiootti-Blokissasi tursuaa elämäilo, rakkaus arkeen ja perheeseen, luovuuteen ja ystävyyteen. Olette molemmat mahtavia persoonia, kolme kaiffarianne valloittavia veitikoita, Tuttavuutemme on myös osoitus siitä että netin kautta voi löytyä mahtavia ystäviä:) -Aitkitka-Blokisi ja kädentaitosi, elämäntapasi, kaikki on niin kiehtovaa.Blokissasi on ilo vierailla:) -LadyPäivi-salainen päiväkirjasi, harvoin päivitettynä on mukava, ja vierailisin siellä useammin jos muistaisit ehtisit päivittää.jatka innolla muokkaamista. -Makeen space. On kivaa kun ollaan tutustuttu, sinulla on myös luovuutta tekstissä ja mukavia juttuja lapsista ja perheen tekemistä jutuista.On kivaa vierailla katsomassa mitä olet kirjoittanut.olet myös netin kautta tullut tutuksi, niin voi tutustua uusiin mukaviin ihmisiin ja ystävystyä:) -Litlle buck on yksi uusista lukuelämyksistä, jonka blokiin uppoan aina ja mietin vielä pitkään lukemisen jälkeenkin, ja yrtiän pureutua hänen ajatusmaailmaansa. Kirjoittaa myös kirjaa, muistaakseni, Luovaahulluutta siis riittää:) Positiivisin merkein.http://quuluuco.spaces.live.com/?lc=1035 -Satusannan bloki on salainen, kuvat näkyvät myös yleisölle. Olet ystäväni! Laitan Blkisi kuviin linkin, niin upeita otoksiasi saavat myös muut ihastella. Sinulla on valokuvaamisen lahja jota suosittelisin käyttämään enemmän. http://satusanna.blogs.fi/ -Marjuskaisen vinkit ovat oivia ja antavat iloa helpommin monelle Blokkaajalle. kunniamaininta myös hänelle.itse ainakin olin iloinen saamistani vinkeistä:) -Viimeinen Kunniamaininta kaikille jotka hieman uskaltavat avata sielunelämäänsä, ja kertovat erheestään, elämästään, kaikista sen iloista ja suruista näillä sivustoilla. Tämä on mahtava tapa tutustustua ihmisen sieluihin, näkemättä toista välttämättä koskaan. Hienoa me ummikot suomalaiset olemme jaksaneet avautua ja oppia uusia mystisiä asioita.Kunniamaininta siis kaikille jotka ovat avanneet Spacen ja blokkaavat, kuka mitäkin. Kaipaan erästä blokkaajaa, Hyvinkään Mariannea, jonka blokia en löydä enään, ja epäilen hänen sen lopullisesti päättäneen. Toivottavasti kaikki on hyvin, ja elämä on tasaantunut lukuisien myrskyjen ja mullistusten jälkeen. Kunniamaininta olisi tullut myös sinulle, jos vielä kirjoittaisit:) Blokkaan vielä erikseen jotain, tänään ehkä huomenna. voikaa hyvin siihen asti. Onnea voittajille:)heh..vitsi...
8月21日 Kokeilua...
Kiitos Marjuskaiselle ihanista vinkeistä, ja uusista linkeistä, joista löytyy mahtavan upeita kuvia. on hienoa että joku joka osaa ja on oppinut tekemään mahtavia juttuja sivuilleen, antaa myös muille mahdollisuuden niitä käyttä. Totta se on että näiden kaikkien hienouksien tekemiseen menisi niin paljon aikaa, että ei riittäisi ehkäpä sen Marsinkaan vuorokausi..vaikka sinä tunteja lisää olisikin..Heh.
Huomiseen, kamuraiseni:) Sielunkumppanin etsiminen ja löytäminen Rentoutumista ennen kokousta. Työt.. plääh. Kertakaikkiaan väsyttävää välillä. Oma aikaansaamattomuus se rasittaa eniten, vaan minkäs sille tekee että aina ei voi innostaa. Aina ei voi olla energinen ja innostunut, ei edes töistään. Vai mitä muut ovat mieltä. Kyllä innostaisi tehdä jotain muuta, esim. lueskella, kirjoitella, urheillakin välillä. Olisi kivaa tehdä ulkosaunaan puita,(saunaa tosin ei ole), olisi kiva sisustaa kotona, suunnitella, ja kutsua vieraita. Muttei sitä kaikkea ehdi, on käytävä töissä ja tienattava rahaa. Ystävä kertoi anovansa vuorotteluvapaata töistä, vuoden ajaksi. Kysyin mitä hän sinä aikana suunnittelee tekevänsä, ja vastaus oli opiskelen, ja kerään voimia.. lepään, ja nautin elämästäni, kun siihen annetaan mahdollisuus. Olisipa minullakin mahdollisuus sellaiseen, vaikka…luulen että tyyppinä olen sellainen ihminen, joka kaipaa ohjattua toimintaa, suunnittelua, aikatauluja ja ennen kaikkea työtä. Jos jäisin laakereilleni makaamaan, päiväni hurahtaisivat kuten kesälomilla, valvoisin yömyöhään, ja aamuisin nukkuisin mieluusti puoliin päiviin. Ei sellainen minulle sovi. Sen sijaan valvon yömyöhään, ja herään aamulla ajoissa, eli nukun liian vähän. Heh.. kumpi parempi. Lueskelin tuossa aamulla Hämeen sanomia ja silmääni pisti O tempora o mores kirjoituskulman teksti. Otsikkona oli luodut toisilleen. Tekstin oli kolumnoinut Kirjallisuuden kääntäjä ja kirjailija Riihimäeltä. Aihe oli mielenkiintoinen, Ja etenkin naisia kiinnostava parisuhde mietelmä, pitkästä avioliitosta, tai pari suhteesta ylipäätänsä. Tekstissä sivuttiin Kreikan Mytoligiasta(mytologia= Jumalaistarusto ja siihen liittyvät uskomukset) kirjoittavan Platonin dialogia(Dialogi= keskustelun muotoon kirjoitettu teos) jossa kertoojana on myös Aristofane, koomikkomainen kertoja, joka miettii omalta osaltaan rakkauden syntyä. Hän kertoo tarinassaan myytin(myytti=jumalista,haltijoista, ja esim.paholaisista kertova perimätieto..joilla on yht.uskonnollisuuteen, rituaaleihin kultteihin, jne).
Myytin mukaan ihmisiä on ollut kolmea lajia nainen, mies ja yhdistelmä heistä. Yhdistelmiä olisi kutsuttu Androgyyneiksi, ja heillä oli neljä kättä jalkaa, ja kahdet sukuelimet, kahdet kasvot jne. Nämä yhdistelmä ihmiset kulkivat kärrynpyörähdyksin, neljän raajansa avulla. He olivat sitoutuneet toisiinsa, ja tunne oli erittäin voimakas. Mies oli auringon jälkeläinen, nainen maan jälkeläinen, ja yhdistelmä Kuun jälkeläinen . Androgyynit olivat erittäin vahvoja ja voimakkaita, ja he hyökkäsivät Jumalia vastaan. Zeus ylijumala, kaikkien tarun jumalien johtaja, tuohtui asiasta ja päätti erottaa nämä vahvat toisistaan. hän halkaisi heidät keskeltä, jolloin yhdestä tuli kaksi. Suru ja murhe valtasi nämä yhdessä olleet, ja he kaulailivat, syleilivät lohduttomina toisiaan. Zeus heltyi ja siirsi sukuelimet nykyisille paikoilleen, jotta he voisivat yhdistyä hetkiksi ja lisääntyä. Ennen nämä lisääntymiset olivat tapahtuneet siemeniä maahan heittämällä. Myytin mukaan siitä on saanut alkunsa oman puoliskon etsiminen, ja sielunkumppanin kaipaaminen. Kuka sen oman erotetun puoliskon löytääkään, hän on varmasti onnellinen tai lähes onnellinen saman kumppanin kanssa lähes koko elämänsä.
Oletko löytänyt oman sielusi toisen puolen, ja tiedätkö sen katsoessasi kumppaniasi silmiin? Tunnetko yhteyden sen ihmisen ja sinun välillä, jota rakastat. Miten vaikeaa onkaan etsiä ja löytää, vai onko oikeasti niin kuin itse uskon, että jos jotakin on tarkoitettu tapahtuvan, tai jos joku ihminen on toisen elämään kuuluva, he löytävät toistensa luokse, tavalla tai toisella. Mietintää öisinä tunteina.. Vielä valvon ja mietin asioita, kuin tuo enkeli kivellä, haikeana veteen tuijotellen.Enkeliksi en taida päästä, vaikka parhaani kuitenkin yritän.Maailma vie menojaan, eivätkä kaikki teot ole niin nuhteettomia, että siivet saisi kasvamaan kun aika on.
Yöllä ne ajatukset virtaavat, yöllä ne hetket tulevat jolloin olo on hyvin yksinäinen ja tunne, joka päässä kiristää vanteen tavoin ei meinaa hellittää otettaan, ei millään.
Niin väsynyt, vaan malttamaton, ei unesta tietoakaan.Levoton olo, joka alkaa sydämestä ja virtaa koko kehoon, minun mahtamatta sille mitään.En minä tiedä, miten nämä ajatukset kestää, enkä sitäkään, miten kauan ne päämäärättöminä virtaavat ajatuksissani.Kentien itkeä tirisen pian, tai kenties kätken ne sisääni, ja avaan sen trauma-arkun joskus kun jaksan paremmin käsitellä.
Viisainta mennä levolle, ja antaa luonnon hoitaa tehtävänsä. Huomenna on taas työpäivä, ja illalla vielä se vanhempain yhdistyksen kokous. Tein tänään tilinpäätöksen omalla tavallani, ja olen siitä kyllä ylpeä. Summat täsmäsivät, ja ymmärsin miten se tehdään.(Kai ymmärsin) Minun versioni poikkeaa kyllä edellisistä versioista, mutta se on minun tapani kirjata asiat ylös, toivotaan että kelpaa myös muille. Voi olla, että en välttämättä halua jatkaa rahaston hoitajana tänä alkavana tilikautena. Toivottavasti toimikausi on vain yhden vuoden kerrallaan.
 .Tuon kokouksen jälkeen on jälleen pöytäkirjan kirjoittamisen vuoro. Sekin vielä.Mun pitäisi osata joskus kieltäytyä, mutta..kun sitä innostuu kaikesta aina vähän liikaa...Jaa että vähän...ja miks se on aina joka paikassa, sanokaas mulle se.Niin muuten, tänään olen aivastellut varmaan kymmenen kertaa, lieneekö tyttösen torstainen kuumeilu ja kurkkukipuilu tulossa myös meikäläiseen.
 -Toivotaan ettei.En halua duhaa.....Tänään siivosin kaappeja, kurkkasin jauhokaappeihin, ja viskasin kaikki epämääräiseltä tuntuvat pussin loput menemään, siivosin muitakin laatikoita, ja tyhjensin turhia juttuja roskikseen. Kaapit on täynnä kohta tyhjää tilaa, muttei se mtn haittaa. Kunhan saan järjestettyä kaiken, olen tyytyväinen taas jonkin aikaa.Pesin yllätys yllätys pari koneellista pyykkiä, kuivatin ne ja viikkasin pinoihin. Ruutiinia. hetkeäkään en siis koko iltana sen kummemmin rauhoittunut, menin edes takaisin kotona, ja mutisin ääneen itsekseni. Osan aikaa puhelimessa,..ja sain vastapuolenkin hämmentymään asiasta toiseen hypähtävillä ajatuksillani. Minun pääni sisällä taitaa olla juuri nyt todella todella sotkuista.pliis koittakaa kestää..minunkin on pakko.
 Huomiseen, tai...johonkin seuraavaan päivään. Palaan pirteämmällä mielellä.Ainakin toivon niin:)
Öitäpä Öitä:)
 8月20日 Niin se vierähtää, aikaHaudi Hou:)
Tänään selvisi että haluan muuttaa Marssiin. Niin planeetalle nimeltään Mars.Hämeen Sanomien tieteis infossa nimittäin kerrottiin että planeetan ympäripyörähtäminen, eli vuorokausi on pituudeltaan 24.6 tuntia, jolloin saisin vuorokauteeni yli neljä tuntia lisäaikaa. Miettikää mitä kaikkea sitä ehtisikään tehdä tuon ylimääräisen ajan.Kiertoaika auringon ympäri on siis 687 vrk, eli jokunen sata päivää enemmän mahtuisi yhteen vuoteen.
. Wau...ehtisin melko varmasti tekemään kaikki se mistä haaveilen, ja mitä haluan. Nukkuminen tuntuu turhalle, vaikka ihanaahan se välillä on silmänsä ummistaa ja hiljaa tuhisten torkahtaa. Vaan unessakin tuntuu että joku vietti tehdä jotain jossain kytee, eikä malta nukkua juuri ollenkaan-Säätämistähän se tuntuu olevan, sillä kun ympärilleen vilkaisee on jotain aina tekemättä, tai puolitiessä, ja seuraavaa projektia jo suunnitteilla.
Nyt on kyllä hyvä ollakkin puuhaa, sillä elämässä mullistuksia niin paljon joko menossa tai tulossa, niin välillä on kivaa unohtaa ajatuksensa, ja tehdä jotain duunia innoissaan.
viikonloppuna oli suunnitteilla kyläreillulla, että mätetään puita ojennukseen, mutta jälleen kerran törmäsimme siihen että aika on joskus katoavaista.Kun pitkän matkan ajaa, tai matkustaa, vie jo osan ajasta,samoin suunnittelu ja kaupat.Loppujen lopuksi tärkeää on yhteinen aika.Mukavan rentouttavan viikonvaihteen vietin, hyvän syömisen saunan ja seuran merkeissä.Kiitos kiitos, toivottavasti pian uudelleen.
 .Tuli viikonloppuna poikettua elomessuilla lasten kanssa, Keskisellä Tuurissa ostoksilla, ja ystävän luona virkistäytymässä. Ehdin tekemään kotihommiakin, pyykkiä, imuria, tiskiä, vessaa YMPÄRI YMPÄRI, JA YMPÄRI. Nuo hommelit eivät juuri koskaan lopu, aina on sama homma edessä, vaikka sen juuri olisin edellispäivänä tehnyt.Kuten meillä kaikilla, jotka huushollejamme ylläpidämme.
Mieliala se heilahtelee positiivisesta noususuhdanteesta depression syviin syövereihin. On onnen tähtihetkosia,ja surun mustia pilviä vuoron perään. Ihminen kun seisahtuu ja alkaa miettimään asioita, aina löytyy mietittävää, eivätkä ne asiat pähkäämällä mitenkään muutu tai parane. Tietenkin logiikkaa voi elämässään käyttää, vaan voisi ne ajatukset jollain tasolla olla hieman älykkäämpiä.Turhan pähkääminen ja etukäteen vatvominen saisi meikäläiseltä jäädä.Se asia on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Tiedän myös erään ystäväni joka pähkää samoin, ehkäpä vielä enemmän kuin minä.
aivoissa on liiketoimintaa, etten sanois.
Mutta lyhyestä virsi kaunis, päästän jälleen lukijat pälkähästä, ja alan suunnittelemaan iltahommia. Naapurin muksut haettiin juuri kotiin, olivat meillä reilun tunnin hoidossa. Poika sanoin lähtiessään ovella, kun kysyin että nytkö sinä menet, ja toinen vastasi tohkeissaan:menen minä ja sulla ei sitten oo täällä poikaa...
. On nuo pikkuset ihan valloittavia ja ihania.Mukavaa alkanutta viikkoa, ja toivottavasti aurinkoisia päiviä.
Ai niin, nuo kuvat jotka lisäsin, ovat osin Pälkäneen rauniokirkolta, aivan mahtavan oloinen kirkonraunio. Vilkas paikka, kuten tuo tie muutenkin, Lahdesta Tampereelle. Tämän reitin varressa on se automuseokin, ja tie museo, jossa pitää vielä käydä.:)
Pähkään menenkö hetkiseksi lepäämään, vai alanko järjestelemään paikkoja.
 -Morjenttes:)8月17日 Viikonlopun odotusta:)
Työrintamalla ei ihmeitä, sitkeää puurtamista, ja motivaation puutetta. Hyi hyi hyi, kurinpalautusta pitäisi saada. Minkä sille sitten tekee pieni ihminen jos ei kertakaikkiaan ajatukset pysy koossa, kun on niin niin paljon ajateltavaa suunniteltavaa, opittavaa ja muuta. Loppukuu on oltava tehokas, ja innostusta pitää löytyä ehdottomasti enemmän. Pitäisi olla aikaa suunnittelulle, ja uusien ideoiden kehittämiselle. Vietin mahtavan mukavan iltasen erään työpäivän iltana, kun olin lähellä Vehonniemen virkistysaluetta.houkuttelin ystäväni mukaan katsomaan hienoja autoja, vanhoja ja tunnelmallisia kaaroja. Kävimme näkötornissa,ihailemassa hämärtyvää maisemaa, kapusimme rapusia alas Roineen rantaan, ja kuuntelimme tuulen ajamien laineiden pauhua..kaunistaa kaunista. Huohotin kiitettävästi kun kapusin myös ylös nuo rappuset.Kasvot aivan kuin keitetyllä kravulla,kuuma kuuma. kangasalla on myös mahtis kirpputori, jolla olen toki ennenkin käynyt, useitakin kertoja. Ehdimme vielä sinnekkin suunnistaa, ja ostinhan toki, jälleen ekrran jotain tarpeellista. Olisikohan syytä huolestua mun shoppailuholismistani.. Erittäin mukava ja mahtava päivä. Hieman erilaisista, ja jännittävää. AAh, nyt soi Fur Elise....AAAAAAAAH!!!!!!! Niin vietin satavuotis(melkein) synttäreitäni hiljaiselossa, kukaan ei muutamaa ystävää lukuunottamatta muistanut. Tomi kuopuseni muisti, ja oli ostanut minulle pikkuruisen kukan lahjaksi. Herttaista. noh onnittelihan muutkin lapset, ja eräältä ystävältäni sain niin kauniin kukkakimpun, että vallan alkoi itkettämään.Yritin olla hipihipi hiljaa koko kekkeriestä, juuri sen vuoksi, etten halunnut mitään hälinää moisesta.Tomin synttärit on ne tärkeät, kuopunen täyttää 9 vuotta, ajatella. Iso poika, ja reipas. Järkyttäviä uutisia lehdissä, ja kamalia tapahtumia aivan lähellä. Mopolla nuori neitonen onnettomuudessa kuoli, ja nuori elämä loppui niin turhaan niin turhaan.Toinen surullinen tapahtumasarja, ihmismielen tasapainottomuuden seurauksena, nuo myrkytys murhat, nuoren naisen tekeminä.Kertakaikkiaan pöyristyttävää, ulkopuolisena, saatikka sitten omaisina, tai puolisona. Mihin meidän maailmamme on menossa. Usein jaksaa ajatella vain omaa sisäistä maailmaansa ja sen kummallisuuksia, eikä huomaa että jossain läheisyydessä voi toisella olla hätä. Nyt nukkuilemaan ja mietiskelemään. Mukava viikonloppunen tiedossa, toivotaan:) Klassinen musiikki pauhaa taustalla, ostin Hiljaisuuden hetkiä levyn, ja on kaunista on. 8月15日 Koulua ja kontaktia
Nukuin päiksit, noin kaksi tuntia. Tänään en todellakaan ollut niin energinen kuin eilen. Päinvastoin, meinasin uupua seisaalteen.Päätä johmotti, nukuin siis. Päätin skarpata töissä, nyt on vieläliikaa kesäloma tunnelmia ei hyvä. Ei todellakaan hyvä. Otin ja ryhdistäydyin, ainakin paperilla. Sovin huomiseksi tapaamisen vanhempainyhdistyksen tilinpäätöksen merkeissä.Illaksi siis piisaa ohjelmaa. Toivottavasti kukaan ei ole tulossa kyläilemään. En nimittäin ole kotona. Vinkki vinkki:) viikonlopun suunnitelmat etenevät. Luulen että on tulossa mahtava viikonloppu, kunhan kaikki vain toteutuu mitä ollen suunnitellut. Elomessut on viikonloppuna, vien lapset sinne ensin ja sitten lähden hieman viettämään omaa aikaa. Koulut alkoivat tänään, päällystin siis tässä yöllä 7 kirjaa ja yhden kansion(ainoa joka epäonnistui etukannesta..hmm)Kontaktimuovi oli nyt mattapintaista, kehitystä siis siinäkin, ja yllättävän helposti laitettavaa. Hyvä minä:)Ryppyjä ei juurikaan muualla kuin omissa kasvoissa:( Sataa vettä , ukkostikin vähän. Kun tulin saunasta, olisi kai pitänyt mennä vielä suihkuun kotona, sillä jälkihiki tuli niin salakavalasti että oksat pois. Istuskelin puolisen tuntia parvekkeella, ja tuijotin pimeyteen.Olo oli kyllä ajatuksista huolimatta mukava. Olin tehnyt kuorinnan ja pesin hiukseni ihanalla tervashampoolla, hankasin itseni vaahtoavalla sienellä. Grrr...Lieneekö nautinnollisempaa vielä kuin tavallinen saunominen. En ollut yli viikkoon saunonut. Sain pussillisen oriflamea, heh. Ihania ihkuja tuotteita taas. Muutama pesuneste rentouttava, oikeastaan kylpyvaahtoja ne olivat. Teepuu tuotteita pari, yövoide talveksi,valkaiseva hammatahna ja jonkinlainen uutuus voidemainen deo 24 tuntia kestävään..hmm...no jo..en tuota usko mutta koitetaan. Kolmisen kymppiä kosmetiikkaan ja peseytymiseen.Käääk. Ruokapolitiikka oli tänään taas eriskummallinen. Ostin tulomatkalla kaupasta 2 grillattua broileria, ja kiwihedelmiä. muksut söivät lämpöisen ruuan koulussa, ja mummi lähetti vielä iltasella ihanaa kalakeittoa, josta minä eniten särvin.Leipää näyttivät popsivan mieluusti, eilen toinkin taisin sanoakkin Oululaisen myymälästä ihania tuoreita rapeita leipiä ison kuorman. Aamulla on aikainen herätys. ja mulla on se riivatus pöytäkirja edelleen tekemättä. Huomenna on kai pakko se työstää.Tänään jo muistelin mitä kokouksessa puhuttiin. Muistiinpanot olivat hieman hmm..retuperällä. Onneksi on aurinkoakin tarkempi puh.johtaja joka korjaa pöytiksen mieleisekseen. Huomenna taas töitä, ja nyt jo hieman paremmin suunniteltuinakin. Toteutus vain vielä peliin ja sitten ehkä aurinko paistaa risukasaan. Hyvää yötä, Hämeenlinna hiljenee:)
8月14日 Sartsan levottomat jalat
Aamu alkoi kuudelta, kun heräsin SURPRISE ennen kellon soittoa. Kyllä, kertakaikkiaan ihmettelin moista tapahtumaa itse eniten.Mutta vaikka unia ei ehtinyt paljon tuon muutaman tunnin session aikana katsella, olin harvinaisen pirteä.Aamutoimet, ja valmistelut, ja sitten lähtö kohti Hartolaa seiskalta. Aamu oli kaunis, ei kosteuttakaan ihmeemmin.Ajelin rauhassa, ja aivan aikataulussa. Huomioitava seikka. Tänään aikaa jäi siis jopa aamiaiselle, kun pääsin perille. Jari-Pekka aseman maittava aamiainen maksoi vain 4.90 ja sai syödä vatsansa täyteen leipää, jogurttia, puuroa, leikkeleitä, kurkun siivuja suolakurkkua, tomaattia, hedelmiä, mehukeittoa ,hedelmiä jne.Otin ison kupposen kahvia ja tuoremehua, sekä popsin niin että pärjäsin iltaan asti, kun kotona sain sapuskan aikaan.. GRRRR Päivä oli siis omituinen. Ensinnäkin ajoin puolituntia arvioitua nopeammin perille, ja EHDIn syödä aamiaisen. Ihmeitten aika ei ole ohi. Uskomaton päivä myös kirppissaaliin johdosta. Kalevala koru 7.50. Oli muutens hieno.Bratsin kissa systeemi tytölle, 4 euroa. Pojalle tarroja 0.50 ja Viisikko kirja 0.60.Kiva minihamonen neidille vielä 2 euroa.Nooh, ajoin lahden kautta kotiin, poikkesin vielä kirppikselle, aikani kuluksi. Pikakierros, kun kello huiteli jo puolta neljää.Saalis-marimekon unikko kuosin UUDET verhot.28 euroa.Ei paha, katsoin Hobby hallista,, hintaa en muista mutta oli kappa lähempänä 69 euroa..sivuverhopari saman verran ellei enemmän. Minähän siis säästin.Ostin myös parilla eurolla kivoja kortteja:) Oululaisen tehtaan myymälän kautta hakemaan lapsia. menihän tehtaanmyymälläänkin 10 euroa, mutta sillä meinaan sai leipää. Kaksi paahtista, jälkiuuni palaset, iso paahtis, kaksi Pikku-Annan pitkoa, 4 pakettia keksejä, ja 2 pkt välipala patukoita lapsille.Taas säästin..Hyvä minä. Mummilaan kahveelle, ja lukemaan päivän lehti. Kotonakin se olisi ollut, vaan oli varattuna ja sitten mun pitikin jo lähteä.Joten, parempi myöhään kuin ei... Päätettiin että käydään kirpparilla( No sitten oli jo kiire kotiin. Koira ulos, ja ruuanlaittoon. Tiskasin samalla, laitoin pyykkiä pyörimään, viikkasin kuivurissa olleita.Jauhelihakastike ja perunat siinä arkisesti parasta ruokaa.Imuroin ja pesin lattian, siivosin tavaroita paikoilleen pesin olkkarin pöytien liinat, vein yhden parvekekukan roskikseen, keitin kahvia, pyyhin ovien karmeja, pyyhin keittiön tuolit, vaihdoin ne UUDET verhot keittiöön, pyyhin pölyjä,koneeseen keittiön matot, kuivurista kuivat silitykseen. Silitin hervottoman kasan pyykkiä. Siivosin Tomin vaatekaapin.Puhuin puhelimessa.Imuroin kuivurin.Kävin suihkussa. Kyllä nyt on jalat niin niin väsyt, että hierojaako nyt tarvitaan, kun pumppu tilttaa ja....lyö kummasti niin..pupumpum... Oikein mahtavaa yötä, ja pärjäilkäähän.
S
8月13日 Viikonlopputapahtumia
Pitkästä aikaa särkee jokaista niveltä jo kolmatta päivää, ja nestettä on nilkat ranteet ja kaikki paikat täynnä. En ole juonut vettä, mikä kuulema on osaksi se syy että neste kuumalla kertyy jäseniin.Huh. On vielä särkylääkkeitä jäljellä, ja nyt muutamana päivänä niitä olen joutunut ottamaan. Seuraavalla viikolla siis onkin taas tilattava lääkäri aika. Luulen että ne on hormoonien syytä, kun kaikki muut kokeet on pian jo otettu, ja joskus on pitkiä aikoja ettei kipuja ole ollenkaan.Naisen elämä joskus on rankkaa, olen huomannut. Lääkärin kanssa jo sitä mietittiin viimeksi keväällä, toukukuuta tuo taisi olla.Kesä meni ilman suurempia oireita. Viikonloppu meni aika rauhallisin merkein, perjantaina kipaisin terassille naapurin ystävän kanssa, ja hörppäsin 2 lonkeroa. Juttutuokiohan siinä oli kyseessä, ja aluksi oli tarkoitus olla naapurissa. Naapurin nuori neito on niin tykästynyt minuun, ja koska taustalla on autismia, se on harvinaisempaa että tyttö hyväksyy ketään juttukumppanikseen. Minut kyllä. Siksi oli hetkeksi mentävä karuun, sillä mitään aikuisten asioitahan siinä ei voi puhua kun toinen silmät suurena kuuntelee ja katselee. Kuulumisia olikin kertynyt enmmän ja vähemmän molemmilla.Vaikak terassi oli täynnä, täällä on lähekkäin kolme paikallisen baarin terassit, valitsimme sellaisen jossa oli enemmän tilaa, ja huomasimme että myös enemmän meteliä. Miten sitä ihminen nostaa volyymitasoaan desibelin verran humalassa, ihmettelen. varmaan teen niin myös itse, huomaamattani.kuitenkin saimme puhuttua, ja lopuksi siirryimme vielä teelle naapuriin, ja myös tyttö sai osan huomiosta. Puhumme aika paljon musiikista, ja lehdistä ja sellaisesta mikä neitiä kiinnostaa. Myös minua, tyttö kun olen:) Lainasin heinäkuisen Hyvä terveys lehden iltalukemisisksi, kun ajattelin etten saa unta. Päänsäryn vuoksi olin perjantain työrupeaman jälkeen ottanut toistatuntia kestävät tirstat. Yllätys oli että en jaksanut kotiin tultuani edes lukea, vaan nukahdin saman tien. Lehti tuli luettua vasta lauantaita vasten yöllä, luin sen tarkasti kannesta kanteen, niin mielenkiintoisia juttuja siinä oli. Ennen kaikkea pidin mielenkiintoisena juttua Jossa etsitään Tasapainoa. http://www.lehtiapaja.fi/Sanoma/Hyv%e4+terveys/ Artikkeli oli kyllä mielenkiintoinen,ja siinä oli paljon selaista asiaa jossa sain ajattelemisen aihetta. Pyhuttiin juoppouden vertauskuvana myös työppöydestä, joka sanana oli mielestäni mukava suussa. Tunnistin työppöyden orjattarena itsenikin, vaikka olenkin viimeisen vuoden aikana paljon keskittäytynyt omaa hyvinvointiini ja yrittänyt jättää iltatyöppöys sessiot paljon vähemmälle.Kyllä kuitenkin vieläkin teen ylimääräisiä juttuja, joskin osaan myös jostain päästä välillä keventää. Mun työni sisältää niin paljon hermoilua ja stressiä, vaikkei s emtn autakkaan. Ansa tuossa edellisen jutun kommentissaan mainitsi että tulee niin vähän satsattua itseensä, ja omiin hyvinvointihetkiinsä. .Joskus vain olisi ehkä aika ottaa ja antaa itselleen, sillä elämä on ainutkertainen ja laatuinen, ja muokkaantuu paljon omien tavotteidemme ja vaatimustemme mukaan. Toki on jokin joka säätelee, mitä tulevaisuus tuo tullessaan tai pysymmekö terveinä jne. Kuitenkin uskon että osa elämänkulusta on meistä itsestämme ja valinnoistamme kiinni.Omaan hyvään oloon kun satsaaa, satsaa samalla muihinkin, sillä hyvinvointi näkyy ulospäin. En tiedä näkyykö hyvinvointi minussa, sillä en voi vielä hyvin. On hetkiä jolloin voin loistavasti, ja hetkiä jolloin mikään ei anna hyvää oloa..Kuitenkin tunnen että niistä omista hetkistä ja virkistäytymisestä saan virtaa ja voimaa, ja voin paremmin.Koen että ansaitsen hemmottelua välillä.Monesti mietin rahaa, tai että mitä sillä rahalla voisi saada, minkä sijoitan johonkin mistä saan itselleni paremman mielen. Vaan sitten olen oppinut ymmärtämään, että raha on vain numeroita, joilla ostetaan palveluita ja elintasoa, vaikka voimme toki olla onnellisia pienemmilläkin jutuilla.Jutuilla jotka antavat hyvää meiltä ja oloa, eivätkä maksa mitään. Hyvinvointiaan voi etsiä niin monilla tavoilla, ja minulla tuo projekti on jo jonkin aikaa ollut käynnissä. Eilisen päivän tapahtumat olivat aika kulutushysteriaa.. Lähdimme aamupäivällä lapset ja minä ajelemaan, kohti Kylmäkoskea missä on iso kirpputorikeskus. Sain vinkin ystävältäni, ja tietenkin kirppisfriikkinä oli sinne mahd.pian päästävä.Oli positiivinen yllätys kun sinne pääsimme, pienen ohiajolenkin jälkeen. heh. Sisiti ja iso paikka, paljon kampetta myynnissä. Tosin kuten monessa paikassa myös uusia tuotteita, jotka nyt ovat iskeytyneet lähtemättömästi noihin myyntisaleihin. Kirpparille meni parikymppia, mutta olimme tyytyväisiä saaliiseemme. Sitten Ideaparkkiin. EuroMarket oli täynnä tarjouksia, ja kivoja vaatteita löystyi jokaiselle. Olin siitäkin yllättynyt että mukavia tuotteita sopuhintaan voi oikeasti löytää myös ihan marketista. vaikka mitään uniikki kappaleitahan vaatteet eivät olleet, ei yksittäiskappaleita, vaan jollakulla toisellakin voi olla päällään samanlaiset housut tai paita. mutta äidin kukkarolle sopivia löytöjä. Ostettiin mm Tytölle kahdet bikinit, ja koko uikkarit, sellainen vesipeto kun hän on. Löytyi caprit ja paitoja , sukkia,ja boksereita, puseroita pojille, Makelle kahdet tuulihousut ja farkut, boksereita myös hänelle. Annikalle kolmet kengät, Tomille uikkashortsit, ja plaa plaa plaa. jokaisella ipanalla oli kassi vääränään tavaraa. Eipähän äippäkään malttanut olla ostamati mtn vaan löysin hyvän näköiset caprit, ja puseron. Vielä ostettiin pojille penaalit ja joitain kyniä, ne on kuitenkin sellaisia joita aina syksyllä tarvitaan. Syötiin kevyesti akhvilassa siellä miellerin keskuksessa, jossa oli myös Varmiolan leipomo. Join kahvin ihanassa kuumuudessa, pihalla, ja söin tuoretta lihapiirakkaa. Muksut ottivat kaikki nakkipiirakat, ja kehuivat vallan mahdottoman hyviksi.Sitten sotettiin iso pussillinen munkkeja, oli hauska tilanne, kun make olis ottanu meiluusti berliinin munkin, enkä raatsinut koko porukalle sellasia ostaa. jos 4 henkeä käy kahvilassa, hinta on pöyristyttävä. nooh, ehdotin et otetaan meiluummin munkkipussi jonka sai 2 eurolla, ja josta jokainen sais 2 munkkia. Sama hinta olis ollu kappaleelta berliinin munkit. Poika tuumas, että JOO_O jotain vanhoja ja pahanmakusia aina noissa pusseissa.Mua nauratti kun oltiin leipomon myymälässä, tosin, luulen että tarkoitti niitä edellispäiväisiä, joita usein halvemmalla saadaan. No sanoin myyjälle että pojalla Right additude, eli oikea asenne. Heti ennekkoluuloinen ennenkuin tietää asiasta tarpeeksi. Kehen lie tullut? Myyjä tuumasi pojalle että nää on tänään kuule leivottu että kyllä on tuoreita. Poju kuiskas mulle kohta, että hmm..ai tää on leipomon myymälä, mä en tienny. Heh. Noo, pidin kuitenkin pihalla vähän saarnaa käytöstavoista vieraan ihmisen aikana, ja ylipäätänsäkin ostotilanteissa. Munkit näyttivät kelpaavan, ja jokaisen kasvot oli kulmakarvoja myöten sokerissa. Myös minun:) Tomille haettiin Kolumbus liittymä, kun sai oman puhelimesatakaisin Annikalta, joka taas sai uuden Samsungin omavastuulla vakuutuksesta, kun olin sen pesukoneessa silloin ekrran pessyt. Näin kauan kesti saada puhelin, kun mun lähetys OLI HUKKUNU POSTISSA. Siis se risa puhelin jonka postitin pohjolaan. Näin aina käy just mulle, mutta onneksi kuitenkin saatiin asia selvitettyä. Lasten vaatekaapit ovat olleet projekteinei viime päivinä, ja on niitä saatu siivottua. nyt on vaatteita taas enemmän kuin laki sallii. Kivaahan se on, että on siistit vetimet. Tiistaina alkaa koulu. Vien nyt mukselot mummmilaan, sillä huomenna on pitkä piktä ajo mulla, menen HARTOLAAN JA HEINOLAAN ASTI. JOTEN AUTOSSA PERSIIS PUUTUU MELKO VARMASTI. Tuli jostain syystä tuo isolla, vaikkei ollukkaan tarkotus. En jaksa korjata just ainaka nyt. Katsoin yhden toimintaleffan, http://www.canalplus.fi/program.asp?guid=E47800D7-3418-4B8F-A848-8262F6499356 -Oli jos jonkinlaista taistelua, ja toimintaa, hieman hempeyttäkin, tai sanotaanko tunteita, joiden ei annettu nousta hattuun.Elämä on.. Illalla kävin vielä leffassa katsomassa Ocean 13 nimisen leffan, joka oli melkoisen sanotaanko tylsä. Hyvät näyttelijät, George Clooney, Brad Pitt, Al Pacino jne..mutta elämys jäi hyvistä näyttelijöistä huolimatta aika latteaksi.Kävin kuitenkin ensimmäistä kertaa Plevnassa, Tampereen suurimassa elokuva studiossa, jossa on kymmenkunta salia kaiketi näytännöissä käytössä.Hienoja nuo tehdasmiljöön kulttuuripaikat, kuten meillä koto Hämeenlinnassakin. Tännehän avattiin myös uusi Kulttuurikeskus, jonka elokuvasaleja kehutaan euroopan parhaiksi jonkun julkaisun mukaisesti. Tietenkin yrittäjät ovat satsanneet paljon esim. penkkeihin, jne. Menen sinnekkin joskus. Aamulla alkaa taas arki. Viikonloput menevät edelleen niin lenokkaasti ohitse, että hupsista vain. Aina on maanantai tai perjantai. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille jotka tätä joskus jaksavat lueskella, edes sanan sieltä toisen täältä. Tsempiä töihin, ja vapaa-aikaan:)(Kuulostipas mainoslauseelta, hmm)
8月10日 Ripaus onnellisuuttaMukavainen päivä, työrintamalla sujui alun takkuamisen jälkeen niin loistavasti, että hekumoin vielä monta päivää.
Iltapäivällä kävin jalkahoidossa, töiden päätyttyä.Tosin ennen sitä kävin isukin luona, ja totesin hänen olevan iloinen itsensä, rauhallinen ja hiljainen. Hymyili iloissaan kun menin. Juttukumppania on vaikeaa hänestä enään saada, kuten ennekin on tullut mainittua, mutta kyllä se minulta käy tuo pölpättäminen luonnostaan. Jalkahoidon jälkeen mahtava tunne jaloissa, ja rentoutunut olo.Tästä lähtien hoidatan jalkani säännöllisesti. Lynfahierontaahan olin ajatellut, mutta illan suunnitelmat hieman muuttivat tuota asiaa, ja valitsin puolentoista tunnin mittaisen jalkahoidon. No, ei kaduta, sillä molemmat aivan yhtä mahtavia. Paikka missä käyn hoidattamassa itseäni on erittäin harvinainen. Kosmetologi jolla on koulutusta monenlaiseen hoitoon,monivuotinen taival takanaan, eli tehnyt niitä hommia jo miltei 40 vuotta,vakiintunut asiakaskunta, ettei montaa uutta asiakasta sovi. Hän tekee 12 tunnin työpäiviä, joten voi kuvitella, että pitää työstään, sekä asiakkaistaan.Varasin seuraavat ajat hänelle, ja sain tammikuun puoleen väliin:) Niin mennään jo eteenpäin elämää..monen monta kuukautta. Varasin siis 5 aikaa, ja hoidatan kasvoni,otan muutaman lynfahoidon, varmaankin kolme, ja lopuksi jalkahoito. Aikoja varasin yhden per kuukausi, paitsi tammikuussa 2.Sillä seuraavat ajat ovatkin sitten taas seuraavalla kerrralla varattavissa elokuulle, jos vanhat merkit paikkansa pitää. Toivotaan ettei hän lopeta, sillä monien vuosikymmenien hoitoala palvelut ovat hieman allergisoineet häntä. Mikä menetys kertakaikkiaan meille jotka hänen ihania hoitojaan käytämme hyödyksi .
Tuon ihanuuden jälkeen matkani jatkui kohden rakkaan ystävän luokse,hän vei minut jälleen näkemisen riemussa syömään Golden rose kiinalaiseen ravintolaan.Juhlistimme myös loistavaa duunipäivää. Mukavan päivän kunniaksi söin maittavan päivällisen, ja jälkiruuaksi jäätelön ja kahvin, rantamaisemissa, jossa hieman kävelimme palan painikkeeksi ja nautimme kauniista säästä.
Illan ja alku yön tuossa vietin kännykän ja koneen kimpussa, kun en tekniikan ihmelapsena ja kätevänä naikkosena saa mitenkään siirtymään multimediaviestien kuvia koneelle. En mitenkään vaikka olen monia monia konsteja kokeillut-
Päätin sitten paahtaa paahtoleipää, ja höystin sen hunajalla, koska huomasin että margariiniahan ei ole.Uskomattoman paljon sitäkin joskus kaipaa. Leipien päälle ei normaalisti rasvaa, vaan paahtoleivän päällä on oltava jotain. Siis hunajaa ja ei paha vaihtoehto jos on hunajan ystävä, kuten minä.
Sitten kirjoittelin nämä muutamat sanaset koneelle, ja päätin jatkaa tuota kuvien siirtämistä - siis kuvat osaan siirtää, vaan multimediana saapuneiden kuvien siirtämisen harjoittelua pitää harjoitella kai joskus kun olen pirteämpi. Aamulla on oltava ekalla paikalla aikaisin.Tuskaa nämä aamuheräämiset.
Muutama kaunis muisto kuva retkiltäni.kesän lopusta nautitaan täysin siemauksin)
Hyvää yötä ja sweet dreams:) 8月7日 Se mikä ei tapa vahvistaa
Onko rohkeutta astua askel tuntemattomaan, aukkoon reunoiltaan täysin mustaan? Se lumoaa herkällä kutsullaan , kehoittaa jalansijaa tavoittamaan.Suljen silmäni ja astun askeleen ensimmäisen, se tuskin tällä kertaa on viimeinen.Astun kuitenkin varoen,pettämätöntä kohtaa etsien.Löydän tuon polun ja reitit sen,onko tämä matka lopullinen? Raotan katseen silmien sinisten, näen edessä tien mutkaisen.Tien pinta on pehmyt ja siloinen, sen pinnalla kuljen tähyillen.Ojennan käteni etsien, ja viereltä löytyy käsi niin lämpöinen.Käsi kiertyy käteeni hapuilevaan,sormet löytävät toistensa lomaan.Kuin hetkessä tunnen virtaavan voiman sen, ja tiedän voin matkalla olla luottavainen. Jälkeen askelten ensimmäisten, ei paluuta ole entiseen.Miten voi elämä satuttaa, tahtoen tai tahtomattaan.Kai vielä jostain voimaa saan, ennen hyppyä tuohon tuntemattomaan. 8月4日 Illan pimetessä..
Univelkoja nukuskelin pois, joten heräsin ja nousin 12.30. edelleen tuntui väsyttävän, mutta ajattelin että on syytä nousta. Kolmas tupakaton päivä lähti käyntiin, ja menikin ihan hyvin, paitsi, mieliteko oli erityisen kova, kun Samppa tuli tuomaan pikkuneitejä, ja ollaan totuttu kärssit vetämään parvekkeella. Menin seuraksi, mutta pidin pääni. En polttanut-ja olen siis ylpeä itsestäni.Kyllä se tästä lähtee, kun sitkeästi yritetään.Olen tosin edelleen vihainen itselleni, kun totesin tuon että irrottautuminen ei käykään käden käänteessä. Aurinko paistoi tänään, kävelin aika kivan kokoisen lenkin, kuten muuten eilenkin duunien jälkeen. Nyt niskasta kiinni itseäni, liikuntaa, ja paina karppaustakin. Liian hyvät herkuttänä kesänä ja liian iso massu. Hermo menee.Parin viikon sinnittely ilman mitään herkkuja...ja taas on paljon parempi olo. Miksi maailman pitää pursuta vietteleviä herkkuja ja ihastuttavia makupaloja. Tämä päivä on ollut rentoa meininkiä, lueskelin, hieman viikkailin pyykkejä, järjestelin tavaroita, ja ulkoilin. Kävelylenkki ystävän kanssa antaa energiaa, voimaa ja iloa.Paistoin pikkuruisia lihapullia,puhuin mukavia puhelimessa, ja mietiskelin syntyjä syviä. Aurinkoenergiaa imin itseeni litra tolkulla, kuten kynttilän energiaakin illalla.Tuijottelin kynttilän liekkiin, ja annoin ajatuksilleni vallan.Saavutanko pian sen mitä olen kauan haaveillut? Haaveet ovat osana elämäämme, ja niiden tavoittelemiseen tarvitaan rohkeutta. Joskus tietää tarkkaan mitä haluaa, vaan sen saavuttaminen tuntuu niin valovuodelta.Esteet tuntuvat suurilta, ja ylipääsemättömiltä, vaikka tietää miten hyvin mitä haluaa. Liekkiin tuijotellessaan voi haavella tulevasta, lentää ajatuksen siivin tavoitteisiin. Iltojen nyt hämärtyessä, syksyn raikkauden lähentyessä kynttilän liekki yhä useammin lepattaa ja hypnotisoi ajatukseni. Minä uskon että kaikki järjestyy, odotan että kaikki järjestyy,vaadin että kaikki järjestyy. Saunoin myös tänään, ja vietin mukavia hetkiä pienten neitien kanssa.Mea tosin ilmoitti että ei tykkää minusta, mutta tulee silti meille yöksi kun meillä on niin kivaa, ja Mandi taas puolestaan sanoi että olen salin kulta. Nyt pienimmät tuhisevat kiltisti sängyissään, esikoinen vielä riekkuilee,ja itse kirjoittelen näitä sanoja muistiin. Odotan alkavaa viikkoa, ja sen mukanaan tuomaa tunnelmaa. Odotan,...
Mukavaista sunnuntaita ystäväiseni, tuttavaiset, ja satunnaiset seikkailijat. Kirjoittamisiin:) 8月2日 Kouluttautumista ja työmotivaation hakemistaTorstai, Kesälomat jäivät taakse, ja koulutus päivät Tuusulassa.Saimme hienoja ideoita, ja virtaa, vaikka itse mietinkin että jaksanko jaksanko.
Pomo sanoi minua pirtsakaksi, ja niin levänneen näköiseksi. Hmm.Olin valvonut edellisenä yönä miettien ja suunnitellen koulutusosiotani. Muutenkaan uni ei tullut kuin vasta kolmen jälkeen.Aamulla mietin ja pakkailin pähkäilin, kunnes oli aika lähteä ajamaan kohti Krapihovia.
Mahtavat ruuat taas oli järjestetty, söin ja söin,.kuten tänä kesänä aina ennekin. Otin muutaman otoksen, lounaasta.Huvinsa kullakin, eikös?
Vedin oman showni tai no..koulutus osioni jo ensimmäisenä päivänä.Ensin ajattelin että jännitän, mutta sitten päätin että ah..antaahan olla. Enkä jännittänyt ollenkaan. Huvittavinta oli, että sain aikaa tunnin, ja mietin ettei se mitenkään mene se tunti..ja niin siinä vaan taas taisi käydä, että aika ylittyikin.
Sain kehut palkaksi, ja maininnan että röyhistä rintaasi, olet alan ammattilainen..jolloin tuli ammattiylpeys olo.
Jostain sain ison päänsäryn joka hellitti vasta isolla määrällä buranaa, ja aika myöhään illalla. saunoimme ja joimme sauna juomia, ennen illallista.
Illallisella ihania viinejä, sekä mahtavaa ruokaa, kuten aina.
Ilta päättyi palkintojen jakotilaisuuteen, jossa sain ensimmäisen virstanpylvään, ja palkinnon edellisen vuoden erään kuukauden mittavasta tuloksesta
. Puhe piti pitää, ja häkellyin hieman, mutta mutta...sain kuitenkin jotain sanottua. Palkinto on ollut vuosia sama, kaiverruksilla summat ja nimet ja kuukausi isossa tuopissa.Ihan hieno tuoppi koristaa nyt hyllyssä.Kävimme Markuksen kanssa hieman vaate ostoksilla, ja löysin itselleni myös jotain kivaa.Pari hupparia poistomyynnistä tarttui matkaani (reebokkia ja Adidasta)sekä mahtavat syyssaapikkaat, jotka olivat myös tarjouksessa. kamalan kalliit silti...minun mittapuuni mukaan. Bootsimalliset on taas muotia, ja niin ihkuthan ne on...
Nyt meillä on mieletön määrä erillaisia juomatuoppeja, joita Make on kinunnut kirppiksiltä. Yhden olin ostanut ja lahjaksi sain ystävältäni monta monta erilaista tuoppia.
 kiitos ja halaus. Kippis ja kulaus, vai miten se menee.Kävin katsomassa The Simpsons Movien. Nyt on leffaboomi menossa.Uskomatonta tuossa elokuvaillassa on se että kaksi ihmistä pystyy syömään elokuvan aikana(minä puolet jo ennen elokuvan alkua)5.2 litraa popcornia. Tirskahdus.Oikein totta. on se. mahdoton määrä Popcornia.Ihan hauska elokuva. Nauroin kyllä.Kävin kiinalaisessa syömässä lounasta, ja aaah...en taida edes kehdata sanoa miten paljon söin.Illalla ihana Subi,..se on aivan mahtava kertakaikkiaan.Nautin syömisistäni, mutta juoda en musitanut juuri ollenkaan.
Tupakaton päivä.
Tällä kertaa lopettaminen ei olekkaan käynyt niin helposti. On myönnettävä että nikotiinista tulee riippuvaiseksi. Aina aikaisemmin olen vain lopettanut, päättämättä mitään, en vain ole kessutellut yhtäkkiä moneen viikkoon.. Enkä ole aikaisemmin tupakoinut kotona, tai siis parvekkeella. nyt on ollut kausia jolloin olen senkin tehnyt. Hyi minua, ja pahoja tapojani. HYI HYI:kamalaa sitten huomata, että ei voikkaan lopettaa kuten haluaa ja koska haluaa. vai voiko.Hmmm
Taistelen enkä pelkää...(toisista huolehtien, kestämme paineet, meitä eivät kaada laineet...) heh, no...siis nyt taistelen ja olen polttamatta. toivon ainakin. Muutaman päivän päästä asia ehkä..naurattaa.
Huomenna on perjantai, ja viikonloppu odotettavissa. Toivotaan että aurinko paistaa. mitään suunnitelmia ei ole, toisaalta on ihanaa kun voin vain olla menemättä minnekkään erityisesti, tai ilman mitään suunnitelmia. Sellaisia päiviä ei kesän aikana ole monia ollutkaan.
Luin erään ystäväni sivuja tuossa kun sain linkin. Olen astunut edistysaseleen, ja tavallaan jos voisi sanoa ojentanut käteni tuttavalle, jonka menetin aikaa aikaa sitten, turhan riidan vuoksi. Ehkä ainoa ihminen elämässäni, jonka kanssa olen joutunut sellaiseen riitaan, että höppänä päätin katkaista välimme. Nyt kuitenkin on väylä jälleen avattu, ja käsi ojennettu katuvana.Kiitos että sain lukea sun sivujasi Anskuli, ja kiitos että asteittain kestät mua taas.
.Muutama kuva tähän, ja sitten, heihoija hai...saunaaaaaaaaaan.Kun ei vaahtokylpyynkään pääse. Hitsi kun mulla ei ole ammetta.Vaahto ja amme...yksi parhaista asioista mitä tiedän.
Mukavaista iltaa kaikille rakkaille, ja viikonlopun tunnelmaa,..jo nyt.
S
|
, tosin, ei paljon ole jaksanut ulkona oleilla, eikä kyllä ehtinytkään. Kyllä se aika akrkaa, pääni on täynnä kaikkea mitä pitäisi tehdä, ja mitä olen suunnitellut tekeväni, kuten kansalaisopiston kursseille ilmoittautuminen, josta huomasin juuri äsken, että sehän oli jo..
|
|
